Venäjälle ennustetaan pahaa lamaa – korona ja öljyn hinnan lasku tekevät tuhojaan

Moskovalaisia ruokaostoksilla perjantaina. Merkittävä osa venäläisyrityksistä ei välttämättä pysty jatkamaan toimintaansa normaalisti.
Moskovalaisia ruokaostoksilla perjantaina. Merkittävä osa venäläisyrityksistä ei välttämättä pysty jatkamaan toimintaansa normaalisti. Kuva: epa

Lähes kahdella kolmesta venäläisestä ei ole minkäänlaisia säästöjä pahan päivän varalle. Suuri osa niistä, joilla on säästöjä, eläisi säästöillään enintään puoli vuotta jouduttuaan työttömäksi. Tiedot ilmenevät venäläisen vakuutusyhtiö Rosgosstrahin ja Otkritie-pankin tilaamasta selvityksestä.

Venäjän presidentti Vladimir Putin määräsi venäläiset palkalliselle vapaalle huhtikuun loppuun saakka koronaepidemian kuriin saamiseksi. Toistaiseksi on epäselvää, mistä rahat palkkojen maksuun otetaan.

Koronaepidemiasta kärsivät venäläiset pk-yrittäjät pelkäävät, että työntekijöiden ylimääräiset lomat jäävät yritysten itsensä kustannettaviksi. Osa firmoista yrittää saada työntekijänsä aikaistamaan kesälomaa tai ottamaan palkatonta vapaata.

Kotimaisen kysynnän supistuminen karanteenin takia johtaa siihen, että merkittävä osa venäläisyrityksistä ei pysty jatkamaan toimintaansa normaalisti edes myöhemmin. Mitä kauemmin rajoitustoimet kestävät, sitä voimakkaammin tämä näkyy.

Lyhennysvapaat vain pienille veloille

Presidentti Putin allekirjoitti perjantaina lain, joka takaa puoli vuotta kestävän lainan lyhennysvapaan yksityishenkilöille ja yksityisyrittäjille, joiden tulot ovat tippuneet vähintään 30 prosenttia sitten viime vuoden.

Samantapaisia lyhennysvapaita odotetaan säädettävän myös koronaepidemiasta eniten kärsineille pk-yrityksille.

Lyhennysvapaa koskee ainoastaan valtion kohtuullisen suuruisina pitämiä lainoja. Sitä voi saada esimerkiksi asuntolainalle, joka on enintään noin 18 100 euroa. Autolainan kohdalla lainan enimmäismäärä on vajaat 7 300 euroa.

Lyhennysvapaille on tarvetta, sillä venäläiset ottivat kuluvan vuoden tammi- ja helmikuussa uusia asuntolainoja yli viidenneksen enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Ilmiötä selitetään selvästi laskeneilla koroilla, kiinteistöjen hintojen nousulla ja toiveella turvata säästöt ruplan arvon heiketessä.

Öljyn hinnan lasku vie lamaan

Koronavirusepidemian ja öljyn hinnan jyrkän laskun ennustetaan yhdessä syöksevän Venäjän talouden kriisiin. Venäjää odottaa suurella todennäköisyydellä pari vuotta kestävä taantuma. Kriisin odotetaan lyövän Venäjän taloutta pahemmin kuin maailmantaloutta keskimäärin. Tämä johtuu siitä, että öljyn ja sen myötä polttoaineiden halpeneminen piristää useimpien maiden taloutta kun taas Venäjän talouteen ilmiö vaikuttaa ainoastaan negatiivisesti.

Venäjän tulevan talouspolitiikan kulmakiviksi on ehdotettu työttömyyden torjumista, ihmisten tulojen turvaamista, inflaation hillitsemistä ja ruplan sekä investointien tukemista. Edellä mainituin keinoinkin taantumaa voidaan ainoastaan loiventaa.

Pandemian pitkittyminen ja öljyn hinnan laskun jatkuminen voivat heikentää Venäjän talouskehitystä entisestään. Maailmantalouden ennusteet ovat laskusuunnassa ja Urals-öljyn keskimääräisen hinnan ennustetaan jäävän tänä vuonna 40 prosenttia alemmaksi kuin viime vuonna.

Kansallisen hyvinvoinnin rahasto

Venäjän julkisen talouden ylimääräisiä menoja saadaan rahoitettua osaltaan Kansallisen hyvinvoinnin rahastoon parempina aikoina kerätyillä öljyvaroilla.

Vararahasto on tarkoitettu alun perin eläkejärjestelmän rahoittamiseen, mutta sitä on käytetty jo aiemmin myös talouden tukitoimiin.

Venäjän valtiovarainministeriö siirsi maaliskuussa viime vuoden budjettiylijäämän vararahastoon.

11 %

Tällä hetkellä rahaston koko on hieman yli 11 prosenttia Venäjän bruttokansantuotteesta.

Rahasto luo Venäjälle taloudellista puskuria tilanteessa, jossa öljyn hinta on laskenut voimakkaasti ja koronapandemian vaikutukset talouteen ovat vielä epävarmat.