
Koronapandemia saattaa kurittaa Venäjää vielä kauan, sillä ainoastaan alle kolmasosa venäläisistä uskaltaisi ottaa rokotteen koronavirusta vastaan.
Tieto selviää maailman suurimman tutkimuslaitosketjun Gallup Internationalin tekemästä kyselystä. Gallup International teetti tässä kuussa saman kyselyn 47 maassa ja haastatteli yhteensä yli 42 000 aikuista.
Tutkijoita kiinnosti haastateltujen suhtautuminen koronavirusrokotteeseen, jos se tulee kaikkien saataville ja jos sitä pidetään turvallisena ja tehokkaana.
Kaikkein luottavaisimmin rokotteeseen suhtautuivat tutkituista maista Vietnamin, Thaimaan, Intian, Etelä-Korean, Argentiinan, Indonesian ja Malesian asukkaat. Niissä kaikissa yli kaksi kolmannesta vastaajista kannatti rokottamista. Lähes puolet amerikkalaisista ja hieman yli puolet ukrainalaisista tuki rokottamista.
Kun keskimäärin 53 prosenttia vastaajista oli koronavirusrokotusten kannalla, oli Venäjällä rokotusmyönteisiä ainoastaan 30 prosenttia kyselyyn osallistuneista. Ainoastaan Pohjois-Makedonian, Bosnia-Hertsegovinan ja Bulgarian asukkaat luottavat koronavirusrokotteeseen venäläisiäkin vähemmän.
– Läheskään kaikki eivät ole valmiita ottamaan rokotetta, vaikka kaikista maapallon asukkaista suurin osa aikookin niin tehdä, Kommersant-lehden haastattelema Gallup Internationalin varatoimitusjohtaja Andrei Miljohin tiivisti Venäjän tilanteen.
Aasiassa suhtaudutaan myönteisemmin rokotuksiin
Tutkijoita kiinnosti myös, miten maailmanlaajuinen koronaviruspandemia on vaikuttanut vastaajien henkilökohtaiseen todennäköisyyteen ottaa rokote. 41 prosenttia venäläisistä vastasi, että pandemia on nostanut rokottautumisvalmiutta ja 21 prosenttia oli sitä mieltä, että pandemia on laskenut valmiutta.
Tutkituissa maissa keskimäärin puolet vastanneista ilmoitti, että pandemia oli nostanut rokottautumisvalmiutta.
Vastaajilta kysyttiin myös, miten koronaviruspandemia on vaikuttanut heidän mielestään todennäköisyyteen, että vastaajien maamiehet ottavat rokotuksen. 42 prosenttia venäläisistä uskoo rokottautumistodennäköisyyden kasvaneen, kun tutkimuksen keskiarvo oli 55 prosenttia.
Rokottautumistodennäköisyyden kasvuun luottavat etenkin Vietnamin, Ecuadorin, Irakin ja Thaimaan asukkaat. Niissä kaikissa vähintään kaksi kolmasosaa haastatelluista uskoo pandemian lisänneen rokottautumistodennäköisyyttä.
Gallup Internationalin Miljohin huomauttaa, että Aasian maiden asukkaat ovat aktiivisimpia asian suhteen, kun taas Venäjällä suhteellisen moni suhtautuu rokotuksiin varovasti.
Johtajat eivät ole näyttäneet esimerkkiä
Moskovan talouskorkeakoulun sosiaalitieteiden professori Nadezhda Lebedeva huomauttaa, että Venäjällä ei perinteisesti luoteta kotimaisiin lääkevalmisteisiin, vaan länsimaissa tuotettuja pidetään parempina. Myöskään viralliseen tietoon ei luoteta.
– Kansalaisemme eivät ole tottuneet luottamaan aktiiviseen kampanjointiin, Lebedeva sanoo.
Rokotuskampanjat eivät toimi hänen mukaansa siitäkään syystä, että Venäjän johto ja lääketieteen silmäätekevät eivät ole ottaneet rokotusta, eivätkä voi siten toimia kansalaisille roolimalleina.
Positiivisten esimerkkien puutteeseen on kiinnittänyt huomiota myös sosiologisia ennusteita tuottavan Platforma-tutkimuskeskuksen perustaja Aleksei Firsov.
– Presidentin tiedottaja selitti aiemmin, että Vladimir Putin ei ottanut rokotetta, koska ikä ei salli. Ihmiset kuitenkin näkevät, että Donald Trump ja Joe Biden ottivat rokotteen, vaikka he ovat vanhempia, Firsov huomauttaa.
Kotimainen rokote epäilyttää
Asiantuntijat selittävät venäläisten rokotevastaisuutta useilla eri tekijöillä. Venäläisten rokottautumisintoon vaikuttaa tieto kotimaisen koronavirusrokote Sputnik V:n puutteellisena pidetystä etukäteistestauksesta. Venäjä hyväksyi rokotteen käyttöön ennen kuin se oli läpikäynyt laajamittaisen testauksen.
Maan johto on vakuutellut, että venäläisrokote on tehokas ja turvallinen.
Presidentti Putin myönsi joulukuussa, että Venäjällä on ongelmia tuottaa riittävästi rokotetta. Venäjä yrittää ratkaista ongelmaa kasvattamalla sopivien tuotantolaitosten määrää.
Moskovassa on rokotettu yli 220 000 ihmistä, joista 50 000 jo viime vuoden puolella.
Venäjän tavoite on toimittaa alueilleen tammikuun aikana yli kaksi miljoonaa rokoteannosta ja helmikuussa yli viisi miljoonaa.