Vihreät palauttaisivat lakkautettujen lättähattujen seisakkeet suurille kaupunkiseuduille

Lättähatut elävät monilla yhä kultaisissa muistoissa. Liikenteessä niitä on nähty enää museojunina.
Lättähatut elävät monilla yhä kultaisissa muistoissa. Liikenteessä niitä on nähty enää museojunina. Kuva: Ilkka Partanen

Vihreät haluavat herättää henkiin vielä 1980-luvun alussa käytössä olleen lättähattujunien seisakeverkoston. Sen avulla jopa miljoona suomalaista voitaisiin saada lähijunaliikenteen piiriin. Junat olisivat moderneja lähijunia.

Jos vihreiden toiveet toteutuvat, säännöllinen lähijunaliikenne aloitettaisiin kokeiluna vuoteen 2023 mennessä Turun, Tampereen, Oulun, Lappeenrannan sekä Lahden–Kouvolan kaupunkiseuduilla. Tampereen seudulla lähijunaliikennettä on jo käynnissä.

Valmiiksi viiden alueen seisakeverkosto pitäisi vihreiden mielestä saada vuoteen 2030 mennessä.

Vihreiden varapuheenjohtajan Jaakko Mustakallion mielestä mahdollisuuksia lähijunille olisi myös muun muassa Seinäjoella, Vaasassa, Jyväskylässä ja Kuopiossa. Siellä ei kuitenkaan saataisi kokeilua aikaiseksi yhtä nopeasti.

Käytännössä lähijunakokeilut aloitettaisiin siten, että kaupunkiseudut yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa käyvät neuvottelut VR:n kanssa ja tilaavat VR:ltä lähijunaliikenteen.

Toisena vaihtoehtona on se, että alueelliset joukkoliikennetoimijat saisivat itse oikeuden järjestää ja kilpailuttaa lähijunaliikennettä. Mustakallion mukaan liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) on suhtautunut ideaan myötämielisesti, mutta se vaatii lainmuutoksen.

Turun kaupunkiseudulla vihreiden hahmottelema lähijunaliikenne ulottuisi arkena tunnin vuorovälein Turusta Saloon, Loimaalle ja Raision kautta Naantaliin sekä kahden tunnin vuorovälein Raisiosta Uuteenkaupunkiin.

Tampereen kaupunkiseudulla lähijunien pitäisi vihreiden mielestä kulkea Tampereelta Toijalaan, Orivedelle, Ylöjärvelle ja Sastamalaan. Vuorovälejä vihreät ovat pohtineet muun muassa Väyläviraston raporttien pohjalta.

Oulun kaupunkiseudulla lähijunilla liikennöitäisiin Oulusta Liminkaan arkena tunnin vuorovälein. Kahden tunnin vuorovälillä vihreiden hahmotelmassa pääsisi Tornioon ja Raaheen saakka.

Kainuu voisi Mustakallion mukaan tulla tarkasteluun vasta myöhäisemmässä vaiheessa.

Seisakkeisiin 20–40 miljoonaa euroa

Seisakeverkoston rakentaminen viidelle suurelle kaupunkiseudulle maksaisi Mustakallion mukaan arviolta 20–40 miljoonaa euroa.

– Emme puhu mistään valtavista investoinneista seisakkeisiin, vaan kohtalaisen tehokkaasta tuotos-panos -suhteesta suhteutettuna niihin hyötyihin, mitä lähijunaliikenteellä on mahdollista saada.

Rahoitusta seisakkeisiin voitaisiin Mustakallion mukaan saada valtion budjetin lisäksi Euroopan kestävän kehityksen rahastosta.

– Kaikkia seisakkeita ei tarvitse rakentaa valmiiksi heti. Kokeilut voidaan aloittaa kaupunkiseuduilla vuoteen 2023 mennessä, sillä seisakkeita on jo sen verran kaikilla seuduilla olemassa.

Lisäksi Raision ja Naantalin välinen rata pitää sähköistää, kustannusarvio 1,85 miljoonaa euroa. Keminmaan ja Haaparannan välisen rataosuuden sähköistämisestä on jo päätetty. Se maksaa 7 miljoonaa euroa.

Raision ja Naantalin välillä sekä Raision ja Uudenkaupungin välillä tarvitaan myös pieniä perusparannustöitä.

Mustakallion mukaan vihreiden aloitteen tarkoituksena on aloittaa suurilla kaupunkiseuduilla keskustelu lähijunaliikenteestä.

– Nyt lähdetään hallituspuolueiden kanssa käymään keskustelua tämän avauksen toteuttamiseksi.