Vuokraturva: Ylitarjonta vaivaa vuokramarkkinoita lähes kaikissa keskisuurissa kaupungeissa – Uudisrakentaminen tarvitsisi kipeästi tuekseen muuttovoittoa

Vuokraturvan mukaan monessa keskisuuressa kaupungissa vilkas uudisrakentaminen tarvitsisi tuekseen muuttovoittoa. Esimerkiksi Hämeenlinnassa rakennetaan nyt uutta asuinaluetta Asemanrantaa, johon tulee myös vuokra-asuntoja.
Vuokraturvan mukaan monessa keskisuuressa kaupungissa vilkas uudisrakentaminen tarvitsisi tuekseen muuttovoittoa. Esimerkiksi Hämeenlinnassa rakennetaan nyt uutta asuinaluetta Asemanrantaa, johon tulee myös vuokra-asuntoja.

Vuokralaisen löytäminen on yhä vaikeampaa keskisuurissa kaupungeissa, jotka kärsivät asuntojen ylitarjonnasta. Asuntoyhtiö Vuokratakuun tiedotteen mukaan asuntojen vuokraus on vaikeutunut, uusien vuokrasuhteiden vuokrat ovat laskeneet ja vajaakäyttö on lisääntynyt.

– Keskisuurissa kaupungeissa on lähiöitä, joihin ei enää yksinkertaisesti vuokralaisia riitä. Tämä ongelma vaivaa lähes kaikkia alle 50 000 asukkaan paikkakuntia. Poikkeuksia ovat lähinnä suurten kasvukeskusten naapurit kuten Sipoo, Kaarina ja Pirkkala, tiedotteessa todetaan.

Vuokratakuun mukaan haja-asutusalueiden muuttotappiopaikkakunnilla on käytännössä jo tunnustettu se, että asuntojen vuokrat ja hinnat eivät tule enää koskaan nousemaan. Asuntomarkkinoiden iso haaste on estää se, että lukuisat Savonlinnan, Varkauden, Kouvolan, Haminan, Forssan, Kokkolan ja Kemin tyyppiset keskisuuret kaupungit joutuvat myös samaan ikuisesti laskevien asuntojen hintojen kierteeseen.

– Asuntojen hinnat ovat tyypillisesti jo laskeneet näissä kaupungeissa koko kuluvan vuosikymmenen sekä taantumassa että nousukaudella. Tilannetta on kuitenkin toistaiseksi uutisoitu lähinnä yksittäisten kaupunkien näkökulmasta, ei niinkään keskisuurten kaupunkien kannalta kokonaisuutena, Vuokraturvasta kerrotaan.

Uudisrakentaminen tarvitsisi muuttovoittoa

Pitkäksi aikaa tyhjäksi jäävien vuokra-asuntojen määrä on kasvanut myös isommissa kaupungeissa, kuten Kotkassa, Porissa, Hämeenlinnassa ja Kouvolassa. Vuokraturvan mukaan erityisen huolestuttavaa on, että 120 000 asukkaan Lahdessakin vuokralaisten löytäminen kaikkiin asuntoihin on vaikeaa myös maltillisella vuokralla.

– Vaikuttaa siltä, että näillä paikkakunnilla vilkas uudisrakentaminen tarvitsisi kipeästi tuekseen muuttovoittoa, jotta asuntomarkkinoiden tasapaino säilyisi. Kun muuttovoittoa ei ole, uudisrakentaminen näyttää tällä hetkellä synnyttävän asuntojen ylitarjontaa, tiedotteessa sanotaan.

– Kun paikkakunnalla on asuntoja enemmän kuin kotitalouksia, osa asunnoista jää väistämättä tyhjäksi. Jos uudisrakentaminen silti jatkuu korkealla volyymillä, paikallinen asuntokauppa ja vuokramarkkina voivat sakata pahastikin. Tätä riskiä ei välttämättä oteta tarpeeksi tosissaan.

Viidessä kaupungissa terve tilanne vuokramarkkinoilla

Vuokramarkkinoiden kysyntä ja tarjonta kohtaavat tällä hetkellä parhaiten toisensa Tampereella, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä ja Kuopiossa. Vuokraturvan mukaan näissä kaupungeissa löytyy niin vuokra-asuntoja kuin vuokralaisiakin kaupunkilaisten tarpeisiin.

– Vuokrasuhteiden ehdoista käydään aidosti neuvotteluja ja tehdään kompromisseja, joissa vuokralainen ja vuokranantaja ovat sopimusosapuolina varsin tasaveroisessa asemassa.

Vuokraturvan tiedotteessa todetaan, että asuntomarkkinoiden isojako on luonut Suomeen kaksi ääripäätä: valtavalla vauhdilla kasvavan pääkaupunkiseudun ja toisaalta kuntien suuren enemmistön, joka ei pysty kasvattamaan tai edes säilyttämään väkilukuaan.

– Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä ja Kuopio asettuvat ilahduttavalla tavalla näiden ääripäiden väliin, ja niiden vuokramarkkinoilla ei juuri nyt suuria haasteita tai epäkohtia ole.

Alueelliset erot vuokratason nousussa pienentyneet

Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli 2,3 prosenttia vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä. Koko viime vuoden asuntojen vuokrien vuositilasto julkaistaan torstaina.

Vuokratakuun mukaan vuokrat nousivat viime vuonna lähes saman verran vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa ja ARA-kohteissa. Myös alueelliset erot vuokrien nousussa olivat vuonna 2018 menneitä vuosia pienemmät, eikä pääkaupunkiseudun ero muihin kasvukeskuksiin ollut enää selvä.

– Hämmästyttävintä on kuitenkin se, kuinka pieni oli ero pääkaupunkiseudun ja alle 20 000 asukkaan paikkakuntien vuokrien nousuprosenteissa vanhoissa vuokrasuhteissa. Selittävä tekijä on todennäköisesti se, että korotukset eivät perustu paikalliseen markkinatilanteeseen vaan vuokrasopimukseen sen laatimisen yhteydessä kirjattuun vuokrankorotusehtoon, tiedotteessa kerrotaan.

Vuokraturvan mukaan on yleistä kirjata vuokrasopimukseen, että indeksin kehityksestä riippumatta vuokraa korotetaan kuitenkin aina vähintään esimerkiksi 2 tai 2,5 prosenttia.

– Kun huomioidaan, kuinka suuri on todellisuudessa ero pääkaupunkiseudun ja tyypillisen alle 20 000 asukkaan paikkakunnan vuokramarkkinoiden tilanteessa, johtaa korotuksen minimiprosentin kirjaaminen pienillä paikkakunnilla suhteettoman koviin vuokrankorotuksiin.