Yritykset: Budjettiriihen päätöksillä ei työllistetä – Marinin hallitus saa työnantajilta silti paremmat arvosanat kuin edeltäjänsä

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) ja pääministeri Sanna Marin (sd.) saapuivat yhtä jalkaa Säätytalolle hallituksen budjettiriiheen viime viikolla.
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) ja pääministeri Sanna Marin (sd.) saapuivat yhtä jalkaa Säätytalolle hallituksen budjettiriiheen viime viikolla. Kuva: Arttu Laitala

Työnantajayrityksistä 31 prosenttia arvioi budjettiriihen päätösten heikentävän yritysten työllistämisaikomuksia. Vain neljä prosenttia yrityksistä katsoo, että budjettiriihen tuloksilla työllistämisen edellytykset paranivat.

Nämä luvut käyvät ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tiistaina julkaisemasta kyselystä. Kyselyn yhteenveto perustuu yli tuhannen yrityksen vastauksiin.

EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan budjettiriihi oli pettymys työpaikkoja tarjoaville yrityksille.

– Julkisen talouden tila huolestuttaa yrittäjiä ja hallitukselta odotettiin terävämpiä työllisyyttä parantavia päätöksiä. Myös paikallisen sopimisen osalta odotukset olivat korkealla, mutta asia lykättiin maaliskuun loppuun, Häkämies perustelee tiedotteessa.

Hallitus päätti budjettiriihessä palauttaa paikallisen sopimisen pohdittavaksi työmarkkinaosapuolille, jotka tuovat ehdotuksensa maaliskuuhun mennessä ministerityöryhmälle.

Hallitus tavoittelee budjettiriihen päätöksillä 31 000–36 000 lisätyöllistä. EK:n laskelmien mukaan päätösten todellinen myönteinen työllisyysvaikutus on todennäköisesti vain noin 15 000–20 000 lisätyöllistä, joka koostuu erityisesti todennäköisestä eläkeputken poistamisesta.

Paremmat arvosanat kuin Rinteellä

Yritysten luottamus Sanna Marinin (sd.) hallitukseen on kyselyn mukaan heikentynyt kuukauden sisällä niin budjettiriihen kuin sitä edeltäneen julkisen keskustelun vaikutuksesta.

Työnantajien nykyhallitukselle antamat arviot ovat silti Marinin edeltäjän Antti Rinteen (sd.) hallituksen saamia arvosanoja parempia.

EK:n Häkämiehen mukaan kyselytuloksissa näkyy myös pettymys alkusyksynä kuultuihin avauksiin koskien esimerkiksi työajan lyhentämistä tai irtisanomisten vaikeuttamista.

– Monen yrittäjän korvissa ne ovat kertoneet hallituksen heikosta yrittäjyysymmärryksestä ja jopa yrittäjävastaisuudesta.

Sdp:n puheenjohtajaksi valitun pääministeri Marinin elokuinen visiointi kuuden tunnin työpäivästä herätti suurta huomiota.

EK:n yrityskysely perustuu 17.-18. syyskuuta kerättyyn aineistoon. Se sisältää 1 154 yrityksen vastaukset.

Tällaiset tunnelmat yrityksissä

Budjettiriihen vaikutus työllistämisaikomuksiin oli 31 prosentin mielestä heikentävä ja neljän prosentin mielestä vahvistava. Niukka enemmistö vastaajista eli 51 prosenttia katsoi, ettei budjettiriihellä ollut vaikutusta yritykset työllistämisaikomuksiin.

72 prosenttia yrityksistä ei luota hallituksen kykyyn tehdä työllisyyttä edistäviä päätöksiä. Kahdeksan prosenttia kuvailee luottamustaan melko tai erittäin vahvaksi.

Neljä prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä pelkää ajautuvansa konkurssiin, kun elokuussa saman arvion teki kahdeksan prosenttia yrityksistä.