Arktisen alueen rakentajia etsitään Rauman seudulta

Kiirunan keskusta rakennetaan uudelleen kolmen kilometrin päähän keskustan alla sijaitsevan malmiesiintymän vuoksi. Kuva: Saana JaakkolaUlf Hansson, Tomas Stålnacke ja Antero Ijäs kertoivat Kiirunan ja Jällivaaran tilanteesta raumalaisille yrittäjille. Kuva: Saana Jaakkola

Keskiviikkona Rauman kaupungintalolla järjestettiin yrityksille suunnattu infotilaisuus arktisten alueiden rakennushankkeista.

Puhumassa oli Kiirunan ja Jällivaaran kuntien edustajat sekä Luossavaara-Kiirunavaara AB:n (LKAB) strateginen johtaja Ulf Hansson.

LKAB on Ruotsin valtion omistama kaivosyhtiö, jonka päätoimialana on rautamalmin louhinta.

Kiirunan sekä Jällivaaran kunnassa sijaitsevan Malmivaaran kaivokset ovat kaksi maailman suurinta maanalaista rautamalmikaivosta, joissa LKAB aloitti maanpäällisen louhinnan yli 100 vuotta sitten.

Malmiesiintymä keskustan alla

Kukaan ei aavistanut, että jonakin päivänä kaivos yltäisi yli 1 000 metrin syvyyteen ja laajenisi maan alla kohti Kiirunan keskustaa.

Nyt koko keskusta on rakennettava uudelleen ja siirrettävä kolme kilometriä itään vuoteen 2020 mennessä, tai se on vaarassa tipahtaa kaivokseen.

Jällivaarassakin tilanne on kriittinen. Malmivaaralaisten on muutettava Jällivaaran keskustaan. Lähes 200 ihmistä jonottaa parhaillaan tonttia, 600 asukasta on vailla vuokra-asuntoa.

Pula asunnoista on huutava, ja rakentaminen olisi saatava täyteen vauhtiin, mutta rakentajia ei ole. Arktisen alueen rakentajia haetaan nyt Suomesta.

– Kukaan ei ole koskaan ennen siirtänyt kokonaisia yhteiskuntia näin, Hansson toteaa.

Jo nyt on tiedossa, että myös Jällivaaran keskustan alla on rikas esiintymä, mutta menee vähintään 100 vuotta ennen kuin siihen on päästävä käsiksi.

Kuntien asukkaat ymmärtäväisiä

Kahden kunnan yhtäaikainen muutto on iso haaste. Uusien keskustojen on valmistuttava ennen vanhojen purkamista. Kunnat suunnittelevat kaiken, LKAB maksaa kulut.

Jällivaaran hallintopäällikkö, Raumalla syntynyt Antero Ijäs on asunut Ruotsissa 41 vuotta. Hän tietää, että paikalliset kokevat muuton raskaana, mutta ymmärtävät, ettei vaihtoehtoja ole.

– Asukkaiden elintason kannalta vaikutukset ovat positiivisia, mutta monia masentaa lähtö synnyinseudulta, missä on viettänyt koko elämänsä. Sosiaalisen ympäristön muuttuminen luo paineita.

Paikallisia nuoria koulutetaan kaivostyöntekijöiksi lukiosta alkaen. Moni kuitenkin lähtee opiskelemaan. Heidät on saatava valmistumisen jälkeen takaisin.

– Suurten ikäluokkien eläköityminen on valtava haaste. Asuinympäristön on oltava kiinnostava, jotta nuoret palaisivat kaivoksille, Ijäs sanoo.

Kiirunan ja Malmivaaran muutto

  • Kiirunan ja Malmivaaran kaivokset ovat maailman suurimmat maanalaiset rautamalmikaivokset.
  • Maanpäällinen louhinta kaivoksilla alkoi yli 100 vuotta sitten, jolloin asunnot rakennettiin kaivosten läheisyyteen.
  • Kaivostoiminnan laajentuessa Kiirunan keskustan ja Malmivaaran asukkaiden sekä yritysten on muutettava malmiesiintymien tieltä.
  • Kaivosyhtiö LKAB kustantaa kaikki yhteiskuntien siirtoon ja uudelleenrakentamiseen liittyvät kustannukset. Tällä hetkellä yhtiö on varannut rakentamiseen 12 miljardia kruunua.
  • Asuntojen ja liiketilojen rakentamistarve on 700 000 neliömetriä, joista Kiirunan uusi keskusta kattaa 450 000 neliömetriä.
  • Kiirunassa rakentaminen alkaa vuonna 2017. Uuden keskustan on oltava valmis vuosien 2019–2020 aikana tai koko keskusta on vaarassa pudota kaivokseen.
  • Jällivaarassa tilanne on kriittinen jo nyt. Nykyinen rakentamisvauhti ei riitä, ja pula asunnoista on huutava.
  • LKAB työllistää 4 200 työntekijää ja 11 500 yrittäjää.