Itämereen kohdistuvan haitallisen kuormituksen vähentämiseen tähtäävää Waterchain-hanketta johdetaan Satakunnan ammattikorkeakoulusta. Ammattikorkeakoulun vesi-instituutti Wander koordinoi lokakuussa liikkeelle pyörähtänyttä projektia, jonka rahoitus on saatu EU:n Central Baltic -ohjelmasta.
– 2,6 miljoonaa euroa EU-rahaa on saavutus. Se vaati 1,5 vuoden ennakkovalmistelut jo ennen hakemusta. EU-tasollakin on ymmärretty, että Itämeren ravinteiden ja vaaralliseksi luokiteltujen aineiden vähentäminen meressä on tärkeää. Meillä oli hakemuksessa oikeanlainen tavoite ja hyvä yhteistyökumppanikaarti, joten saimme rahaa, kertoo Satakunnan ammattikorkeakoulusta Waterchain-projektin koordinaattori Merja Ahonen.
Eurajoki pilottivesialueena
Suomessa käytännön toteutuksesta hankkeessa vastaavat Pyhäjärvi-instituutti ja Turun ammattikorkeakoulun vesitekniikan tutkimusryhmä, joiden toiminta-alueella sijaitsevat hankkeen Suomen pilottivesistöalueet Eurajoki ja Aurajoki.
Eurajoki, Köyliönjoki, Yläneenjoki ja Pyhäjoki sekä Pyhäjärvi, Köyliönjärvi ja Turajärvi muodostavat yhdessä Eurajoen vesistöalueen. Näissä kaikissa on tehty tavalla tai toisella vesien kuormituksen vähentämistä edistävää työtä jo 1960-luvulta alkaen. Waterchain hyödyntää aiemmin tehdyn työn tuloksia koko vesistöalueen hyväksi.
– Työ aloitetaan kartoittamalla koko vesistöaluella tiedossa olevat kuormittajat. Sitten näiltä niin kutsutuilta hot spot-alueilta valitaan paikkoja, joihin voidaan tämän ja tulevaisuuden hankkeiden puitteissa kehitellä ja rakentaa ravinnekuormitusta vähentäviä toimia yhteistyössä asukkaiden kanssa, Ahonen selventää.
Eri alojen taitajat
Waterchain-hankkeeseen osallistuu alueita Suomesta, Ahvenanmaalta, Ruotsista, Virosta ja Latviasta. Mukaan on saatu esimerkiksi Latviasta yliopistotasoista teknistä osaamista.
– Meillä on suuret odotukset teknisestä puolesta, myöntää Pyhäjärvi-instituutin vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä ja viittaa instituutin kehittelemiin suodattimiin, joita on asennettu erimerkiksi ojien pohjille ravinnekuormitusta vähentämään.
– Odotan uusia ideoita ja ratkaisuja, joita enemmän teknistä osaamista omaavat yhteistyökumppanit tuovat tähän. Kun tutkivat meidän ”vaneripömpeleitä”, niin josko saisivat ajatuksia siitä, miten nykyisten suodattimien ongelmat voidaan voittaa.
Pyhäjärvi-instituutti tuo Waterchain-hankkeeseen erityisesti osaamisensa fostori- ja typpipäästöjen hillitsemisessä. Nämä päästöt ovat tyypillisiä alueella, jossa on paljon maataloutta. Hanke on kolmivuotinen.
”EU-tasollakin on ymmärretty, että Itämeren ravinteiden ja vaaralliseksi luokiteltujen aineiden vähentäminen meressä on tärkeää.”
Waterchain-projektin koordinaattori Merja Ahonen