Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran muutaman vuoden takainen päätös helpottaa ruoka-avun jakamista koskevia säädöksiä vaikuttaa myös Rauman seudulla.
Muun muassa Osuuskauppa Keula, Citymarket sekä Pick n Pay lahjoittavat ruokahävikkiään hyväntekeväisyysjärjestöille, jotka jakavat sen puolestaan eteenpäin tarvitsijoille.
Ruokakasseja tarvitseville säännöllisesti
Kaksi suurinta kauppojen ruoka-apua saavaa järjestöä Raumalla ovat Rauman Seudun Katulähetys sekä Rauman työttömät ry. Molemmat järjestöt jakavat ruokakasseja eteenpäin neljästä viiteen kertaan viikossa.
– Kassin kuluttaja-arvo on noin 20 euroa. Kasseja menee viidestäkymmenestä kuuteenkymmeneen per päivä, kertoo Rauman Seudun Katulähetyksen palvelupäällikkö Minna Wahlman.
Samoja lukemia pyörittelee myös Rauman Työttömien hankevastaava Ilse Vauhkonen.
Wahlman ja Vauhkonen ovat samaa mieltä siinäkin, että yhteistyökumppaneilta saatava avustus on ensiarvoisen tärkeää toiminnan pyörittämiseksi.
– Ilman kauppojen apua meillä ei olisi mitään mahdollisuutta näin laajaan toimintaan, toistavat naiset lähes sanatarkasti omissa haastatteluissaan.
Juhlapyhät ovat kulta-aikaa
Kaupoilta päätyy jakoon muun muassa leipää, kuivatarvikkeita, makkaraa, valmisruokaa ja erilaisia eineksiä.
Tärkeää kaikkien ruokatarvikkeiden eteenpäin jaossa on turvallisuus ja hygieenisyys. Tästä syystä kaupat pakastavat lähellä viimeisestä käyttöpäivää olevia tarvikkeita. Hyväntekeväisyysjärjestöillä on puolestaan säilytys- ja pakastintilat toimipaikoissaan.
– Juhlapyhät ovat meille ns. kulta-aikaa. Joulun jälkeen saatiin paljon kinkkuja ja laatikoita, joita voitiin jakaa muutama viikko, Vauhkonen toteaa.
– Jos nyt jotain uskaltaisi toivoa lisää, niin hedelmiä ja vihanneksia. Niitä päätyy meille erittäin harvoin.
Pick n Paysta ruuan hakee porilainen Elämän Polku -järjestö, joka jakaa ruokakasseja Poriin ja Satakunnan pohjoisosiin.
– Meiltä on tainnut mennä sinne tavaraa enemmän tai vähemmän jo yli kymmenen vuotta, muistelee Pick n Payn toimitusjohtaja Markus Nyholm.
Koulutus vähentää ruuan hävikkiä
Kaupoille hävikki on aina pois tuloksesta ja voitoista, joten siihen suhtaudutaan vakavasti.
Hävikkiä seurataan kaikissa haastatelluissa kaupoissa muun muassa erilaisilla seurantajärjestelmillä, viimeistä käyttöpäivää lähestyvien tuotteiden tarjouksilla ja henkilökunnan koulutuksella. Kauppojen laajentuneet sunnuntaiset aukioloajat ovat myös pienentäneet pois heitettävän ruuan määrää.
– Hävikkiä tulee, kun volyymit ovat isoja, vaikka totta kai yritämme optimoida asioita. Saatavuuden ja tuotteiden poisheittämisen pitäisi olla tasapainossa, pohtii Osuuskauppa Keulan toimialajohtaja Sami Junnila.
Raumalla Rauman Seudun Katulähetyksen ja Rauman työttömien lisäksi ainakin Pelastusarmeija, monet seurakunnat sekä Punainen Risti jakavat kukin jossakin laajuudessa ruoka-avustuksia. Osa näistä lahjoituksista on kaupoista saatua, osa järjestöjen itsensä ostamia.
Vuonna 2014 maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus arvioi, että kaupat heittävät vuosittain ruokaa roskiin noin 65–75 miljoonaa kiloa.
Eviran uudistus on vähentänyt kaatopaikalle menevän ruuan määrää. Hävikkiruokaa käytetään Suomessa myös muun muassa eläinten rehuksi.
”Ilman kauppojen apua meillä ei olisi mitään mahdollisuutta näin laajaan toimintaan.”
Minna Wahlman ja Ilse Vauhkonen
”Kassin kuluttaja-arvo on noin 20 euroa. Kasseja menee viidestäkymmenestä kuuteenkymmeneen per päivä.”