Järvikalaa ruokapöytiin

Kolmipäiväinen vesistökunnostusverkoston seminaari päättyi eilen Raumalla hoitokalastukseen liittyvien aiheiden käsittelyllä.

Seminaarin järjestivät Pyhäjärvi-instituutti ja Suomen ympäristökeskus yhdessä.

Pyhäjärvi-instituutin vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelän mukaan valtakunnallisen verkoston tavoitteena on saada vesistöjen kanssa tekemisissä olevat tahot verkostoitumaan keskenään.

– Tarkoituksena ei ole pelkästään virkamiesten verkostoituminen, vaan ajatuksena on ennen kaikkea yhdistää monet toimijat, kuten asukkaat, toimikunnat ja yritykset. Verkosto on voimavara ja paikka, josta saa apua. Tämä nyt kolmannen kerran järjestettävä seminaari on konkreettinen tapaamispaikka, kertoo Ventelä.

Hoitokalastus kannattaa

Seminaaripäivien ohjelmassa on ollut jo retki lähiseudun kohteisiin sekä yleisempää asiaa vesistöjen kunnostuksesta. Torstaina aiheena oleva hoitokalastus on hyvin ajankohtainen ja tärkeä aihe.

– Kala on arvokas resurssi, jota pitäisi osata hyödyntää ja kierrättää. Hoitokalastusta tulisi tehostaa, myös Itämeren hoitamista ajatellen, Ventelä huomauttaa.

Hoitokalastuksen avulla estetään rehevöitymistä, ja näin järvien vedenlaatu paranee. Toiminnan tulisi kuitenkin olla tehokasta ja tarpeeksi pitkäjänteistä.

Järvikalaa kuluttajan lautaselle

Lisääntyvä järvikalan syönti edistäisi myös järvien hoitoa. Paikallisella tasolla kuluttajien tottumuksiin ja vesistöjen tilaan on vaikuttamassa Pyhäjärvi-instituutin Järvikalaa NAM! -hanke, jonka rahoituksesta vastaavat Euroopan aluekehitysrahasto sekä Satakuntaliitto.

Seminaarissa aiheesta on kertomassa Pyhäjärvi-instituutin toimialapäällikkö Marko Jori.

– Hankkeen tavoitteena on lisätä järvikalojen käyttöä ja vaikuttaa positiivisesti vesistöjen tilaan sekä tukea verkostoitumista, Jori kertoo.

Yhtenä konkreettisena tuloksena hankkeen toiminnasta on nyt syntynyt järvikalapihvi, jonka on tarkoitus tulla markkinoille vuoden 2015 lopulla. Tuotteen maistatusta on suoritettu jo Pyhäjärvimessuilla aikaisemmin keväällä.

Särkeä kokeiluna kouluruokailoihin

Hyviä tuloksia järvikalojen käytöstä suurkeittiössä on saatu Keski-Suomessa, jossa lähiruuan lisäämistä koskenut valtuustoaloite poiki paikallisen särkijalosteen ja lähiporkkanan pilottikokeilun Vesangon päiväkoti- ja kouluruokailussa.

Kokeilusta kertoneen Jyväskylän AMK:n projektipäällikkö Leena Pölkin mukaan särkituotteet otettiin koulussa ja päiväkodissa vastaan ennakkoluuloisesti lähinnä aikuisten puolelta. Vahvana elävä käsitys särjestä ”roskakalana” elää edelleen.

Terveellisyyden lisäksi särjen puolesta puhuvat myös positiiviset vaikutukset ympäristöön: särjen käytöllä on pieni ilmastovaikutus, ja sillä vähennetään myös rehevöitymistä.

– Teoreettisesti ajateltuna, jos tuontikalat korvattaisiin jatkossakin särkijalosteella, se poikisi alueelle neljä uutta työpaikkaa, ja fosforia poistuisi Päijänteestä 15 päivän jätevesipuhdistamon kuormitusta vastaava määrä.

”Kala on arvokas resurssi, jota pitäisi osata hyödyntää ja kierrättää. Hoitokalastusta tulisi tehostaa, myös Itämeren hoitamista ajatellen.”

Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä

Nuorille särki on kala muiden joukossa

Rauma

Elina Lammela, Länsi-Suomi

Ennakkoluulot särjestä elävät vahvana.

Särki mielletään helposti ainakin vanhemman ikäpolven ajatuksissa roskakalaksi, joka ei ruokapöytään sovellu.

Nuorten suhtautuminen särkeen on pikagallupin perusteella neutraalimpaa.

Vanhan hautausmaan kulman jäätelökioskilla jäätelöpalloja pyörittelevä Konsta Pajarinen, 17, arvelee joskus syöneensä särkeä.

– Ei ole juuri mitään ennakkoluuloja, pidän kalasta, Pajarinen toteaa.

Koulussa Pajarinen ei muista särkeä syöneensä, mutta estettä kalan käytölle kouluaterioilla hän ei näe.

– Sinne vain, ei haittaisi mitään!

Myös Prisman pihalla mansikoita myyvä Alina Ilitchova, 19, on kalan ystävä. Kotona äiti valmistaa paljon kalaa.

Mielipiteet särjestä eivät ole epäluuloisia.

– Ei minulla ole mielikuvia, että särki olisi roskakala, Ilitchova pohtii.

Kouluruokailuun hän toivottaisi särjen tervetulleeksi.

– Kunhan ei olisi pelkästään särkeä, vaan muutakin. Lohi on suosikkini.

Arvostus nousussa

Säkylä

Elina Lammela, Länsi-Suomi

Kolvaalla ja Eurassa Pyhäjärvestä nostettua kalaa myyvä säkyläläinen Kolvaan Kala on yrittäjä Jouni Aaltosen mukaan hienossa asemassa, koska paikallinen kalastustoiminta on edelleen elinvoimaista ja kalat saadaan läheltä.

Pikkukaloista valmistetun kalamassan ja siitä tehtyjen järvikalapihvien myynti on vielä lähtökuopissa, mutta työtä tuotteen eteen on tehty jo useamman vuoden ajan.

– Tuote on nyt hyvä, ja ketju kunnossa, joten aika on otollinen myös myynnille.

Positiivisena piirteenä Anttila pitää kotimaisten raaka-aineiden ja lähiruuan arvostuksen nousua.

– Ehdottomasti on menty järkevämpään suuntaan, kun ruoka tulee läheltä ja tiedetään, miten se on pyydetty ja tuotettu. Järvikalojen syömisellä on myös ympäristöä puhdistava vaikutus.