Kekkonen juhlisti raumalaisen työn päivää

Länsi-Suomi uutisoi vuonna 1962, että kutut häviävät vähitellen maalaistaloista. Sateinen kesä ei estä meitä pukeutumasta tyylikkäästi nyt, eikä se estänyt vuonna 1962.  Paikkoja avoinna ja haussa. Tekijöitä ja tekemistä riitti 1960-luvulla. Kekkosen tuloa Raumalle elokuussa vuonna 1962 uutisoitiin Länsi-Suomessa kokonaisen aukeaman verran.

Elokuun 1. päivä oli vuonna 1962 monin tavoin unohtumaton. Tuolloin vietettiin raumalaisen työn päivää, johon kuului rautatiemuistomerkin paljastus, tankkilaivan vesille lasku sekä ennen kaikkea presidentti Urho Kekkosen ensivisiitti kaupungissa. Mukana vierailulla oli myös presidentin rouva Sylvi Kekkonen.

Presidentin vierailu sujui kaikin tavoin hilpeissä merkeissä. Ensimmäiseksi seurue vieraili Rauman uudella kirjastolla, jossa maisteri Marjatta Kontu ilahdutti Kekkosta kirjaston esittelyn jälkeisellä leikkisällä kommentillaan.

– Ja enempää Herra Presidentin ei näistä asioista tarvitse tietääkään. On meillä ainakin parempi kirjasto kuin porilaisilla, Kontu tokaisi suorasukaisesti.

Tiukat kurvit päänvaivana

Presidenttiparia kierrätettiin Raumalla aina satamaa ja maauimalaa myöten.

Hienosti sujunut kierros sai ensimmäiset haasteensa Vanhan Rauman kapeilla kaduilla, kun presidentin isoa Cadillacia ei saatu lukuisista yrityksistä huolimatta taittumaan Eteläpitkäkadulta Isopoikkikadulle.

Presidentti hyödynsi hetken jaloitteluun ja löysi tilanteesta myös ilon aihetta.

– Näillä kaduilla on sentään hyvätkin puolensa – ei täällä varmaankaan ylitetä katunopeutta, Kekkonen kommentoi.

Tuota tunnettua kulmausta kutsutaankin nykyisin Kekkosen matalaksi.

Turistibussilla härkätaisteluareenoille

– Taitaisi olla varminta ottaa hirvikivääri mukaan, jos ne siellä kiusaavat kovinkin sitä härkää, tuumaili liikennöitsijä Toivo Heino Länsi-Suomen toimittajalle vuonna 1962 ennen Espanjaan suuntautuvaa turistibussimatkaa.

Hinnerjoella liikennöivä Heino oli harjoittanut turistiliikennettä eri puolille Eurooppaa jo kymmenen vuotta – ja liikennöintiä Suomessa jo 16 vuotta – mutta Espanjaan suuntautuvat matkat aloitettiin vasta elokuun alussa vuonna 1962. Suuntana olivat tietysti myös härkätaisteluareenat.

– Todellinen loistoluokan maantiejuna on Heinon uusi turistibussi, joka on juuri palannut neitsytmatkaltaan Sveitsistä. Autoa huolletaan paraillaan Espanjaan tehtävää matkaa varten, uutisoi Länsi-Suomi kuvatekstissään tuolloin.

Vaikka Heino ei Rauman seudulta enää tee turistibussimatkoja maailmalle, on alueella edelleen bussimatkoja Eurooppaan järjestäviä yrityksiä.

Kalojen joukkokuolema kauhistutti

Rauman Maanpäännokan asukkaat havaitsivat kammottavan näyn rantavesissään heinäkuisena aamuna vuonna 1962. Rantavesissä ajelehti huomattava määrä kuolleita kaloja, jotka vain lisääntyivät päivän mittaan.

Ihmisille kauhistusta herättävä ranta tarjosi linnuille varsinaisen seisovan pöydän.

Mysteerisen joukkokuoleman syitä alettiin välittömästi selvittää, ja vielä elonmerkkejä osoittavia kaloja siirrettiin soutuveneellä kauemmas.

Eräpoliisi Aarre Saarnio kommentoi epämiellyttävää näkyä seuraavasti.

– Kyllä tämä ranta on suorastaan uskomatonta nähtävää. Tuossa vedessä ei voi uida aikuinen saatikka sitten lapsi! Lehmille ei vettä sovi antaa, – mutta mistä tämä johtuu?

Kalakuolemia on ollut Rauman seudulla myös lähivuosina. Kummallinen kalojen joukkotuho havaittiin Raumalla esimerkiksi vuonna 2008, jolloin osalta rannalta löydetyistä kaloista puuttui pää, osalta pyrstö ja osalta silmät. Myös Eurajoesta löytyi huomattava määrä pikkukaloja kuolleena vuonna 2014.