Tälläkin kaudella lähiseudun hiihtokisoissa on ehkä ihmetelty, kun Rasti-Lukon parinkymmenen hengen kilparyhmä on saapunut bussilla paikalle, marssinut seura-asuissaan leiripaikalle ja merkannut sen näyttävällä isolla lipulla.
Jo se, että Raumalta lähdetään hiihtokisoihin bussilla on poikkeuksellista.
– Viimeksi näin iso ryhmä juniorikilpailijoita on ollut silloin, kun 1970-luvun alkupuolella syntyneet olivat nuoria. Itse olin vuonna -78 syntyneenä ryhmän nuorimpia ja viimeisiä kilpahiihtäjiä, Rasti-Lukon hiihtojaoston puheenjohtaja Pekka Tiira muistelee.
Hiihtokoulu suoltaa kilpahiihtäjiä
Tiiralla on merkittävä rooli siinä, että yhteensä 27 Rasti-Lukon nuorta hiihtäjää on osallistunut tänä talvena Rauman ulkopuolella piirin ja kansallisiin kisoihin.
Mukana ovat myös Tiiran omat lapset Matias, 8, ja Milja, 10, jotka innostivat isänsä masinoimaan hiihtokoulun pystyyn monen vuoden tauon jälkeen.
Edellisvuonna alkaneen koulun suosio on kasvanut tasaisesti.
– Kysyntää hiihdon oppimiseen tuntuu vielä olevan. Hiihtokoululaisia on tullut talven mittaan lisää jatkuvasti ja kilpailutoimintaan osallistuneiden määrässä kasvuprosentit ovat olleet hurjia, kertoo lisensseistä kirjaa pitävä Rami Suominen.
Vanhempien innostuminen tärkeää
Tiira korostaa vanhempien innostumisen merkitystä.
– Onhan se niin, että jos vanhemmat eivät ole innostuneita lapsen harrastuksesta ja kuljettamassa, niin pelkkä lasten innostus ei riitä. Ei esimerkiksi Syväraumasta lähdetä yksin Lähdepellolle suksien kanssa, Tiira sanoo.
Raumalla vanhemmat eivät ole jääneet pelkästään kuskeiksi, vaan lähteneet mukaan myös hiihtokoulun ohjaajiksi rehtori Kimmo Kourun avuksi.
Aiemmat hiihtokouluviritykset ovat kaatuneet juuri ohjaajien puutteeseen.
– Silloin ei ollut innokkaita vanhempia ja itselle se kävi liian raskaaksi. Nyt ollaan saatu onneksi kymmenkunta ohjaajaa mukaan, Tiira kertoo.
Niinpä Lähdepellolla suksitaan hiihtokoulun merkeissä kerran tai pari viikossa jälleen ensi syksynäkin.
Puistohiihtäjiä ei ole jatkojalostettu
Innokkaita pieniä hiihtäjiä Raumalla on kyllä riittänyt pidempään. Perinteikkäät Länsi-Suomen puistohiihdot ovat keränneet vuodesta toiseen satoja osallistujia.
– Heitä ei vaan ole lähdetty jatkojalostamaan kilpahiihtoon, Tiira toteaa.
Syitä on ollut monia.
Vetäjistä on ollut pulaa. Ja jos on ollutkin yrittäjiä, talvet eivät ole tarjonneet lunta.
Nykyään olosuhteet saadaan Raumalla aikaiseksi säidenhaltijasta riippumatta. Kansalaiskeräyksellä hankittu lumitykki on jo viime talvesta lähtien pidentänyt hiihtokautta ja puhkunut ladut tarvittaessa kuntoon.
Aikuiskilpahiihdon tyhjiön täyttäjiä Raumalla saadaan hetki vielä odottaa, sillä Rasti-Lukon kilpahiihtäjät ovat pääasiassa 6–12-vuotiaita.
Alueellisesti huipulla on ollut tyhjää siitä asti, kun euralaislähtöinen Jussi Simula jätti viime keväänä SM-ladut ja aloitti Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian valmentajana.
”Onhan se niin, että jos vanhemmat eivät ole innostuneita lapsen harrastuksesta ja kuljettamassa, niin pelkkä lasten innostus ei riitä.”
Pekka Tiira
Menestyjiä tarvitaan esikuviksi
Rauma
Eetu Setänen, Länsi-Suomi
Vuoden 2001 Lahden MM-hiihtojen dopingskandaalin jälkeen hiihto ei ollut Suomessa hetkeen kovin seksikäs laji, mutta nykyään se kiinnostaa jälleen suomalaisia.
Sponsor Insight -yhtiön tuoreen tutkimuksen mukaan yli 18-vuotiaiden suomalaisten mielestä hiihto on kolmanneksi ja ampumahiihto neljänneksi kiinnostavin urheilulaji.
Tv-tarjonnalla on suuri vaikutus kiinnostukseen ja telkkaria katsovat nuoremmatkin.
– Esikuvat on vaan niin tärkeitä. Esimerkiksi meidän tyttöporukan keskuudessa Kaisa Mäkäräinen on pop, Rasti-Lukon hiihtojaoston puheenjohtaja Pekka Tiira tietää.
Vahvistuksen asialle tarjoaa Tiiran Milja-tytär, joka kertoo Mäkäräisen takia katsovansa mieluummin ampumahiihtoa kuin hiihtoa.
”Onneksi on Mäkäräinen”
Mäkihypyn romahdus on hyvä esimerkki siitä, miten suomalaisten menestys voi vaikuttaa urheilulajin asemaan. Vielä vuonna 2009 mäkihyppy oli Janne Ahosen ja Matti Hautamäen johdolla Suomen kiinnostavin laji jopa ennen jääkiekkoa. Sittemmin suosio on romahtanut kauaksi.
Huippuhyppääjien rämpisen myötä myös harrastusmäärät ovat pudonneet koomisiksi. 30 aikuiskilpailijaa on vähemmän kuin vesihiihdossa, kyykässä tai maahockeyssä.
– Murtomaahiihdon puolella menestys on nykyään vähän sitä ja tätä. Onneksi on Mäkäräinen, Tiira sanoo.
Hän ennustaa samaa kuin Sponsor Insightin tutkimusjohtaja Klaus Virkkunen Helsingin Sanomissa: Mäkäräisen lopettamisen jälkeen ampumahiihdon suosioon voi tulla Suomessa jyrkkäkin pudotus.
– Ihan samoin kävisi formuloille, jos Kimi Räikkönen ja Valtteri Bottas otettaisiin pois. Ei se olisi enää suomalaisille kauhean kiinnostava laji, Tiira huomauttaa.
Suosikkilaji on jääkiekko
Formuloiden suosio olikin tutkimuksessa pudonnut. Osaltaan asiaan vaikuttaa myös rata-autoilun ykkössarjan siirtyminen maksukanaville.
– Kun menestystä ei ole, eikä näkyvyyttä vapaasti katsottavilla tv-kanavilla, se näkyy kiinnostavuudessa nopeasti, Virkkunen tiivisti.
Sponsor Insight tutkimuksessa suosikkilaji oli jääkiekko, josta 51 prosenttia yli 18-vuotiaista suomalaisista on erittäin kiinnostuneita tai melko kiinnostuneita.
Perässä seurasivat yleisurheilu (45 %), hiihto (36 %) ja ampumahiihto (36 %).
Harrastajamääriltään Suomen suurin laji jalkapallo oli vasta kuudennella sijalla, mutta nousussa. Futiksen tulevaisuus on valoisa, sillä tutkimuksen mukaan 18–29-vuotiaiden keskuudessa jalkapallo on toiseksi kiinnostavin laji aivan jääkiekon kannassa.