– Aaaaargh!
Joni Vainio-Kaila pyörii hetken mixed zonella naama peruslukemilla ja pamauttaa sitten nyrkillä toiseen kämmeneensä.
Pirkkahallin sinipohjaisessa kenttäkellossa on lukema 37,36. Se on aika, jolla Vainio-Kaila on hetkeä aiemmin voittanut 300 metrin aitojen Suomen mestaruuden.
Kultamitali on Laitilan Jyskeen lahjakkuudelle uran toinen, ja se on tullut täysin suvereenilla suorituksella. Jo toisella aidalla peli oli selvä, ja Liedon Parman Tuomas Lehtonen jäi lopulta yli sekunnin päähän.
Silti Vainio-Kailan sisällä myllertää.
– Hiukan ketuttaa, hän puhkuu.
– Alku kulki pirun hyvin, mutta sitten ponnistus petti ja kolhaisin aitaan. Olisi mennyt muuten alle 37.
Se olisi tarkoittanut uutta ennätystä. Vuosi sitten Vainio-Kaila kellotti samalla radalla 37,12. Tällä kaudella 38 sekunnin rajakin oli ennen sunnuntaita puhkaisematta.
Pienen puhaltelun jälkeen Vainio-Kaila myöntää olevansa lopulta tyytyväinen, vaikka jossiteltavaa jäikin.
– Kyllä se osuma söi aikaa, kun siinä joutui vaihtamaan liian aikaisin 15 askeleen rytmiin. Valmentajan kanssa puhuttiin etukäteen, että jos alle 37 ja puolen pääsisi, hän selittää.
– Alku vaan tuntui niin älyttömän hyvältä, että se pistää harmittamaan.
Flunssa esti pitkät vedot
Viikonloppu oli hänelle kokonaisuudessaankin onnistunut. Lauantaina laitilalainen kellotti 400 metrin sileällä uuden halliennätyksensä 49,10 ja sijoittui kakkoslajissaan neljänneksi.
Sileän varttimailin vei aituri Oskari Mörö, joka tekee vahvaa paluuta loukkaantumisensa jälkeen.
Aitakisat Mörö jättää vielä hallikaudella väliin, joten tie kultakorokkeelle oli suorastaan viitoitettu Vainio-Kailalle.
– Hallikausi on tällainen välipaketti tässä. Se on sitä varsinkin tänä vuonna, kun EM-kisat ovat vahvana tavoitteena, hän puntaroi.
Amsterdamin EM-kisat järjestetään niin aikaisin kesällä, että Vainio-Kailan on käytännössä oltava kunnossa heti keväällä, mikäli hän aikoo päästä Hollantiin aitomaan.
– Totta kai mestaruutta pitää puolustaa, Vainio-Kaila kommentoi.
Hallikauden kynnyksellä Vainio-Kaila puhkui hyvää kuntoa, sillä takana oli onnistunut leiri Etelä-Afrikassa. Suomessa kaikki ei kuitenkaan mennyt suunnitelmien mukaan, vaan flunssakierre sotki suunnitelmia.
– Vähän oli kunnosta epäilystä. Flunssan takia en päässyt vetämään pitkiä vetoja lainkaan. Tarkoitus oli, että olisi päässyt vetämään hyviä nelosen kisojakin.
Vielä yhdet nuorten kisat
Vielä ei kuitenkaan aika ryhtyä hikoilemaan pohjia kohti tulevaa kesää, vaan kalenteriin on merkitty vielä yksi kisaviikonloppu.
Vainio-Kaila osallistuu ensi viikonvaihteessa alle 22-vuotiaiden SM-kisoihin Helsingissä. Myllypuron hallissa on 200 metrin rata, joten siellä ei aitoja juosta.
Laitilalainen starttaa 200 ja 400 metrin sileille juoksumatkoille.
– Kerran pääsee vielä nuoriin, joten täytyyhän sinne päästä vetämään. Vielä ollaan nuoria.
”Alku kulki pirun hyvin, mutta sitten ponnistus petti ja kolhaisin aitaan. Olisi mennyt muuten alle 37.”
Joni Vainio-Kaila
Erkinheimo ratkaisi HIFK:lle hopean
- Sanna Erkinheimon hurja kolmososuus pohjusti HIFK:lle hopeaa naisten 4 x 300 metrin viestissä. Kultaa vei JKU uudella Suomen ennätyksellä 2.39,07. Helsinkiläisten hopeatulos oli 2.41,89.
- Uudenkaupungin Kenttäkarhujen Tara Tuominen taisteli naisten kuulassa mitaleista, mutta joutui tyytymään lopulta viidenteen sijaan. Hän työnsi kauden parhaakseen 14,18. Kultamitalin vei Katri Hirvonen.
- Sandra Erikssonin hallitsemassa naisten 3 000 metrin kisassa Uudenkaupungin Kenttäkarhujen Ilona Välimäki sijoittui kahdeksanneksi. Hän kellotti uudeksi ennätyksekseen 9.59,26.
- Laitilan Jyskeen Teemu Hyytiä ylitti miesten seipäässä 490 ja sijoittui 11:nneksi. Kisan ykkönen oli kovaa paluuta tekevä Matti Mononen, joka selvitti 545.
Harvinainen tuplamestari
STT
Tampere
Miesten pikamatkoilla nähtiin ensimmäinen tuplamestari 15 vuoteen, kun Kankaanpään Seudun Leiskua edustava Ville Myllymäki oli nopein myös 200 metrillä.
Harvakseltaan ”kakkosta” juokseva Myllymäki jätti Ikaalisten Urheilijoita edustavan Samuli Samuelssonin sadasosan päähän ennätyksellään 21,53.
– Tupla merkitsee tosi paljon. Tietää, että ollaan oikeilla jäljillä kohti kesää, Myllymäki iloitsi.