Globalisaatio, teknologiakehitys ja ilmastonmuutos ovat Turun yliopiston Brahea-keskuksen projektipäällikön Leena Erälinnan mukaan kolme megatrendiä, jotka vaikuttavat tällä hetkellä ruokakulttuuriin ja kuluttajien valintoihin.
Laitilassa Munaxin tehtaalla torstaina puhunut Erälinna toteaa, että kotimaassa näkyy etenkin lokalisaatio.
– Enää ei riitä, että ruoka on kotimaista, vaan sen halutaan olevan todella läheltä. Kuluttajat haluavat kuulla tarinan ruoan takaa, Erälinna luonnehtii.
Ruokakeskustelu käy vilkkaana
Ruokakeskustelua käydään eri foorumeissa aktiivisesti. Erälinna nimeää internetissä ruokatottumuksista keskustelevat ryhmät digiheimoiksi. Erikoisruokavaliot, kuten fitness-trendin mukaiset dieetit, ovat hänen mukaansa osa keskustelua.
Ruokavalioon yhdistetään monia asioita. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla trendikkään kaupunkiviljelyn avulla halutaan saada yhteys luontoon.
– Ruokatottumusten ja kuluttamisen kautta määritellään usein se, kuka ja minkälainen ihminen on, Erälinna toteaa.
Myös omaa ikääntymistä ja terveyttä pohditaan monesti juuri ruokavalion kautta.
Kuluttajat yhä valveutuneempia
Selkeä muutos on Erälinnan mukaan tapahtunut kuluttajien asenteissa. Valveutuneet kuluttajat seuraavat koko tuotantoprosessia ja kiinnittävät huomiota sekä ruoan taloudelliseen, sosiologiseen että ekologiseen vastuullisuuteen.
– Halutaan varmistaa koko elintarvikeketjun reiluus aina eläinten hyvinvoinnista tulonjakoon.
Ympäristönäkökulma on esillä myös maailmalla. Englannissa puhetta on riittänyt esimerkiksi käyrän muotonsa vuoksi hukkaan heitetyistä vihanneksista. Ruotsissa alalle ovat tulleet No waste ja Low waste -ravintoloiksi nimetyt vain vähän tai ei ollenkaan ruokahävikkiä tuottavat ruokailupaikat.
– Meilläkin on ollut paljon puhetta ravintolakeittiöiden jätemääristä.
Entä tuotannon turvallisuus?
Myös ruoan ja esimerkiksi tuotantokeskusten toiminnan turvallisuudesta halutaan varmistua.
Suomessa ruokaturvallisuus on Erälinnan mukaan hyvällä tasolla. Suomessa voi esimerkiksi luottaa siihen, että myynnissä on ainoastaan salmonellavapaita kananmunia.
– Osittain unohtuukin, miten hyvin asiat Suomessa ovat, kun ne ovat niin hyvin.
Normaali ruokavalio jäi dieettien jalkoihin
Laitila
Länsi-Suomi
Teemu Vappula on monelle tuntematon ennen elämäntaparemonttiaan. Pari vuotta ja 62 pudotettua kiloa myöhemmin ennen ylipainoinen mies tahtoo puhua normaalin ruokavalion puolesta.
– Ruoasta puhutaan tällä hetkellä hirveästi. Trendejä seurataan tarkkaan ja perusasia unohtuu: ruoka on kuin polttoainetta. Jos bensa-autoon laittaa dieseliä, ei pääse eteenpäin. Ruoan on oltava samalla tavalla optimoitua, Vappula sanoo.
Hetkellisiä superruokavalioita Vappula vierastaa, sillä ”pysyvällä ruokavaliolla ei ole aloitus- eikä lopetuspäivämäärää”. Mies kummeksuu trendejä, joiden mukaan maito ja leipä lihottavat, gluteeni on ehdotonta myrkkyä, eikä kuntosalillakaan voi päästä tuloksiin ilman 7–8 päivittäistä maitorahka-annosta.
– Trendit löydetään lööpeistä. Ajatellaan, että jos Sami Hedberg laihduttaa jollain konstilla, sen on oltava oikea tapa, Vappula kärjistää.
Ykkösteesinä Teemu Vappula pitää seuraavaa: syö vain sellaista ruokaa, jonka sisällön tunnet.
Munaxilla 2015 kasvun vuosi
Laitila
Länsi-Suomi
Kananmunia ja kananmunatuotteita tuottavan Munax Oy:n toimitusjohtaja Janne Torikka toteaa vuoden 2015 olleen Munaxille ”voimakkaan kasvun vuosi”. Liikevaihto kasvoi 35 prosenttia 34 miljoonaan euroon. Vuoden aikana julkistettiin uusia tuotteita, kuten proteiinismoothiet, ja yritys sai esimerkiksi maakunnallisen yrittäjäpalkinnon.
Torikka näkee juuri jalostetuissa kananmunatuotteissa kasvun mahdollisuuden. Viime vuonna kananmunia kulutettiin 11,6 kiloa suomalaista kohden. Euroopan kärkimaassa Espanjassa vastaava lukema oli 17,8 vuonna 2014.
– Olemme vasta raapaisseet pintaa. En osaa kuvitellakaan, missä olemme vaikka kymmenen vuoden päästä. Onko kananmuna silloin jo maidon veroinen tuote? toimitusjohtaja Torikka heittää.