Lakarin logistiikkakeskus valmistuu vauhdilla

Tässä 38 tonnia painava sprinklervesisäiliö on nousemassa kahden nosturin voimin pystyyn. Säiliö on leveydeltään noin kuusi metriä, joten se tuotiin Nakkila Groupilta leveänä erikoiskuljetuksena. Kuva: Pekka LehmuskallioLattia on logistiikkakeskuksen tärkein osa, joten urakoitsija valittiin huolella. Työntekijäryhmä koostuu latvialaisista. Suomessa on yksi Primekssin tekoinen vastaava lattia, Inexin keskusvarastossa Sipoossa. Kuva: Pekka Lehmuskallio

Logistikas Oy:n uusi logistiikkakeskus Lakarin alueella on noin 80-prosenttisesti valmis. 8 000 neliömetrin kokoisessa hallissa valetaan parhaillaan lattiaa, ja torstaina ulkosalla nostettiin yöllä paikalle tuotu sprinklervesisäiliö pystyyn.

– Säiliön tilavuus on 500 kuutiometriä ja korkeus on 25 metriä. Se on tarkoitettu alkusammutukseen, mutta tietysti toivomme, että sitä ei tarvitse koskaan käyttää, sanoo pääurakoitsija Marestone Buildingin toimitusjohtaja Mika Vehmanen.

Nakkilassa tehty säiliö vuorataan samoilla pintaelementeillä kuin varsinainen rakennuskin.

Säiliö on mitoitettu ja suunniteltu niin, että siitä voidaan tarvittaessa myydä toiseenkin alueelle sijoittuvaan rakennukseen sammutusvettä.

Vastaava on lentokentällä

Betonilattiavalu on aloitettu maanantaiaamuna ja valmista pitäisi olla viikon lopussa. Tunnissa valmistuu noin 30 kuutiota, joten betoniautoja huristaa paikalle noin viidentoista minuutin välein.

Ennen betonointia laitetaan lämpöeristelevyt, joiden päälle tulee raudoitusverkko, joka taas pitää lattialämpöputket paikoillaan.

Logistikaksen hallin lattiaa tekemässä oleva ryhmä on ollut betonoimassa myös esimerkiksi lentokenttää Israelissa.

– Tällä tekniikalla lattia kestää valtavan pistekuormituksen, Vehmanen toteaa.

Betoniin lisätään työmaalla esimerkiksi rautakuitua. Seos sisältää erinäisiä teknisiä yksityiskohtia. Sen lujuus- ja kestävyysominaisuuksia on testattu laboratoriossa Riikassa.

Olennaisin asia kiinteistössä

Lattian betonointivalusta vastaa latvialaisista koostuva ryhmä. Heidän edellään työskentelee paikallisen Rauheatin väkeä, jotka asentavat kaikkiaan noin 24 kilometriä lattialämpöputkea.

Kun valu on valmis, lattian päälle levitetään märkä kangas. Jotta betonista tulisi mahdollisimman kestävää, sen pitää saada kuivua hitaasti.

Lattian betonointi onkin kenties merkittävin osio koko projektista.

– Lattia on logistiikkarakennuksen tärkein osa. Enää ei pidetä valutalkoita, vaan lattian täytyy olla täysin tasainen ja kestää kovapyöräisten trukkien alla, vertaa rakennuttaja Kiinteistöosakeyhtiö Rauman Lakarinkadun hallituksen puheenjohtaja Ari Salmi.

Laajennusosa tulee kohta

Logistiikkakeskuksen rakennustyöt aloitettiin tammikuun lopulla ja peruskivi muurattiin helmikuussa. Leuto talvi auttoi alussa.

– Halli valmistuu elokuun lopulla. Sitten alkaa hyllyjen asennus, joka vie pari viikkoa, Salmi sanoo.

Kiinteistön toimivuuden kannalta myös hyllyt ovat olennainen osa. Niiden sijoitusta onkin jo muutettu. Välejä tihennettiin, jotta hyllyjä saadaan mahtumaan lisää, Vehmanen kuvailee.

Ovien edustat betonoidaan, ja muuten piha asvaltoidaan elokuun toisella viikolla.

Tilaajan valvojana toimii työpäällikkö Pekka Vainio Rakennustoimisto M. Suoramaa Oy:stä.

– Olemme laskeneet, että syyskuun lopulla saamme tavaraa sisään, Salmi toteaa.

Rakennusta on vielä tarkoitus jatkaa lähes 4 000 neliömetriä metsään päin, mutta se tila jää kylmäksi. Työt käynnistynevät elokuun aikana.

Nyt rakennuksen pituus on 108 metriä ja laajennuksen jälkeen 168 metriä.

Korvaa pari vanhoista

Monia on kiinnostanut rakennuksen raumalaisuusaste. Salmi vastaa, että se on mahdollisimman korkea.

Pääurakoitsija on tytäryhtiönä raumalainen sekä moni alihankkijoista on raumalaisia.

Rakennuksen runko on hankittu avaimet käteen -periaatteella Virosta, lattiavaluyritys on Espoosta ja seinäelementit on tehty Vampulassa.

Logistikaksella on käytössään useita halleja ympäri Raumaa.

Uusi logistiikkakeskus vähentää yrityksen sijoittumisen pirstaleisuutta hieman, kun sen myötä yhtiö luopuu entisen Superlon-tehtaan alueen ja vanhan säkkitehtaan kiinteistöistä sekä Porissa lähes 20 000 neliömetrin tiloista vähennetään 5 500 neliömetriä, Salmi laskeskelee.