Mustikkasadon määrä ja laatu on vielä täysi arvoitus

Viime vuonna metsistä saatiin hyvä mustikkasato. Tänä vuonna kylmä ja sateinen sää on saattanut estää pölytyksen täysin, joten mustikkasato voidaan menettää paikka paikoin jopa kokonaan.
Viime vuonna metsistä saatiin hyvä mustikkasato. Tänä vuonna kylmä ja sateinen sää on saattanut estää pölytyksen täysin, joten mustikkasato voidaan menettää paikka paikoin jopa kokonaan. Kuva: LS-arkisto/Pekka Lehmuskallio

Mustikka on kukkinut tänä vuonna ennätyksellisen hyvin koko maassa.

Etelä- ja Keski-Suomen alueella mustikka ehti kukkia silloin, kun säät olivat vielä kohtuullisen aurinkoisia ja lämpimiä.

– Sään perusteella arvioituna uskoisin, että satoa saadaan kohtuullisen hyvin esimerkiksi Rauman korkeudella, toiminnanjohtaja Simo Moisio Arktiset Aromit ry:stä toteaa.

Vaikka mustikan kukinta olikin ennätyksellisen runsasta, ei marjasadon määrää voida kuitenkaan arvioida pelkästään onnistuneen kukinnan perusteel-la.

– Mustikkasatoa rajoittava tekijä on pölyttäjien puute. Vasta raakilevaiheessa nähdään, onko aurinkoisia päiviä ollut riittävästi, jotta mustikan marjakukat olisivat pölyttyneet, Moisio toteaa.

Marjasato ei kaipaa nyt hellettä

Viime aikoina vallinnut kolea sää hidastaa mustikan kypsymiskehitystä ja Moision mukaan mustikkametsään päästään tänä vuonna heinäkuun loppupuolella. Tulevat säät voivat kuitenkin vielä vaikuttaa tilanteeseen.

Tulevien viikkojen sää ratkaisee myös mustikan laadun.

– Nyt ei saisi tulla pitkää hellejaksoa, joka kuivattaa marjat. Jatkossa tarvittaisiin parinkymmenen asteen lämpötilaa ja aurinkoisia päiviä sekä sadepäiviä silloin tällöin. Runsas sade tekee mustikoista niin sanotusti savipuolia, Moisio sanoo.

Myös hillan keruuaika myöhästyy normaalista ajoittuen tänä vuonna elokuun alkupuolelle.

– Paikoitellen kovat tuulet ja sateet ovat pudottaneet hillan kukkia avosoilla, mikä estää niiden pölyttymisen. Pölytyksen onnistumisesta ei voida sanoa ennen kuin hillan suppuja alkaa ilmaantua, Moisio kertoo.

Sateinen kylmyys pahinta pölyttäjille

Kylmä ja sateinen kevät ja alkukesä ei ole ollut suotuisa pölyttäjille.

– Pölyttäjiä on ollut vähän liikkeellä. Nyt tarvittaisiin monta peräkkäistä aurinkoista päivää. Pölyttäjät ovat erittäin nopeasti toipuvaa porukkaa. Esimerkiksi kimalainen lähtee lentoon nopeasti sään muuttuessa, suunnittelija Reima Leinonen Kainuun Ely-keskuksesta kertoo.

Pölyttäjien vähäisyyden vuoksi joillakin alueilla on suuri riski siitä, että koko mustikkasato on menetetty.

– Alueilla, joilla hyviä säitä ei ole ollut yhtään mustikan kukkiessa, on pölytys jäänyt vajaaksi tai sitä ei ole tapahtunut ollenkaan. Se tietää pahimmillaan koko mustikkasadon menettämistä. Tosin aurinkoisia päiviä ei tarvitse olla montaa pölytyksen onnistumiseksi. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä enemmän on vielä mahdollisuuksia hyvään mustikkasatoon, sillä mustikka kukkii Pohjois-Suomessa vielä täyttä häkää, Leinonen kertoo.

”Alueilla, joilla hyviä säitä ei ole ollut yhtään mustikan kukkiessa, on pölytys jäänyt vajaaksi tai sitä ei ole tapahtunut ollenkaan. Se tietää pahimmillaan koko mustikkasadon menettämistä.”

suunnittelija Reima Leinonen, Kainuun Ely-keskus

Villipölyttäjälle voi rakentaa pesän

Rauma

Sanna Salokanta, Länsi-Suomi

Koloissa pesivien myrkkypistiäisten pesäpaikat ovat vähentyneet. Ihminen voi auttaa siivekkäitä marjasadon varmistajia rakentamalla sopivia pesäpaikkoja. Keinopesät ovat tärkeä apu villipölyttäjille ja niistä on hyötyä myös omassa puutarhassa.

Suomen ympäristökeskus ja Kainuun Ely-keskus ovat kehittäneet keinopesämalleja, joita ovat korsipesät, koivupölkyt ja yhdistelmäpöntöt.

– Yksinkertaisimmillaan ötökkäpöntön voi tehdä koivupölkystä, johon porataan reikiä. Kolo ei saa kuitenkaan olla läpireikä, opastaa suunnittelija Reima Leinonen Kainuun Ely-keskuksesta.

– Ehdottomasti paras tähän mennessä luonnon raaka-aineista tehty pölyttäjän asumus muistuttaa linnunpönttöä, jonka rakentamisessa on hyödynnetty koivupölkkyä, koiranputkea ja järviruokoa, Leinonen lisää.

Ohjeet keinopesien rakentamiseen löytyy osoitteesta www.ymparisto.fi