Tulevana juhannuksena paluun tekevä RMJ on herättänyt kiinnostusta siitä, miten massatapahtuma tulee vaikuttamaan Otanlahden yleisurheilukentän osalta.
Yksi asia on jo ainakin selvää. Yleisurheilukentän merenpuoleinen maavalli tullaan poistamaan.
Näin kentältä avautuu suora näkymä merelle, mikä sekä kaunistaa ympäristöä että palvelee myös tapahtumajärjestelyissä.
Yleisurheiluväkeä maavallin poisto on epäilyttänyt, koska tuulen pelätään pääsevän tuivertamaan suoraan mereltä juoksuradoille.
Rauman kaupungin liikuntatoimenjohtaja Anu Rannikon mukaan asiaa on tutkittu yliopistotasolla.
– Yliopiston tutkijan näkemyksen mukaan valli on niin matala, että tuuli vaikuttaa vain kentän lähimpään päähän muutaman metrin. Vallin pitäisi olla huomattavasti korkeampi, että tuuli ei kaartuisi alas niin nopeasti.
Maavallia poistetaan ensisijaisesti meren puolelta.
– Pesäpallostadionin puoleinen pääty säilyy. Metsän puoleista sivua harkitaan, sillä se antaa lisämahdollisuuksia esimerkiksi siirrettävän katsomon suhteen. Kaikissa asioissa on kaksi puolta. Nyt mietitään, mikä oikeasti palvelisi toimintaa mahdollisimman hyvin.
Katehiekkaa ja suojapeitteitä
Toinen festivaalin järjestämiseen liittyvä kysymys on ollut nurmikentän kohtalo.
Rauman kaupungilla oli jo viime vuodelle varattu budjettiin 100 000 euroa uuden siirtonurmen ja kastelulaitteiden varalle, mutta tuolloin hankkeelle ei löytynyt tekijää.
Rannikon mukaan budjettivaraus on saatu siirrettyä tälle kalenterivuodelle, mutta hanke on silti mietintävaiheessa.
– Nyt keväällä sitä ei kannata tehdä, kun on festivaalit tulossa. Sitä kun ei tiedetä, mitä tulee tapahtumaan festarien myötä tapahtumaan. Haemme samalla tässä kokemuksia siitä, miltä kenttä näyttää tapahtuman tiimoilta, Rannikko jatkaa.
Massatapahtuman ajaksi luonnonnurmea ja juoksuratoja on mahdollisuus suojata muutamilla erilaisilla tavoilla. Kaupungin liikunnan suunnittelijan Ari Rajamäen mukaan kesällä aiotaan kokeilla katehiekkaa.
– Ratinassa on sitä käytetty ja siitä on tullut hyviä kokemuksia. Lähdemme lähiaikoina käymään Tampereella hankkimaan lisää tietoja.
Juoksuratojen suojaus liittyy Rajamäen mukaan etenkin rakentamis- ja purkamisvaiheisiin.
– Kun trukilla tuodaan raskaita tavaroita ja trukki kääntyilee, niin se kuluttaa joustokerrosta ja voi rikkoa sitä. Otamme harkintaan ainakin suojapeitteiden käytön joissakin paikoissa, hän pohtii.
Tekonurmi pohdinnassa
Yleisurheilun nurmikentän tilanne on täysin auki, sillä uuden siirtonurmena asennettava luonnonnurmen rinnalla kulkee suunnitelmissa myös tekonurmi.
Keinonurmi olisi tapahtumajärjestelyjä varten paras vaihtoehto, sillä massatapahtumissakaan ei tarvitsisi pelätä alustan turmeltumista.
Sen lisäksi tekonurmi pidentäisi huomattavasti kentän viikoittaisia käyttötunteja, jotka ovat tällä hetkellä ainoastaan kymmenessä tunnissa.
Sama tilanne on Rannikon mukaan oikeastaan Rauman kaikkien luonnonnurmien osalta.
– Esimerkiksi Otanlahden nurmikenttää ei ole kertaakaan peruskorjattu, joten tuntimäärä on hyvin pieni. Ja kun nurmikentille pääsee kesän kolmena kuukautena vain kymmenen tuntia viikossa, niin eihän se oikein ketään palvele, hän myöntää.
– Sen vuoksi siellä ei näy niitä pelaajia ja on niitä kylttejä, että kenttä on käyttökiellossa, että nurmet pysyisivät edes hyvänä pelejä ja kilpailuja varten.
Rannikon mukaan Rauman jalkapalloväki haluaisi harjoitella mieluummin luonnonnurmella kuin tekonurmella.
– Kyllä hekin realiteetit myöntävät, ettei täällä oikein kunnon harjoitusoloja luonnonnurmella. Otanlahden tekonurmelta puuttuisi vain valaistus, muuten siellä voisi mennä lähes ympäri talven.
Kenttälajit toiselle kentälle?
Nurmikentän osalta pitää Rannikon mukaan ottaa tarkasti huomioon myös yleisurheilun kenttälajit.
– Keihäällä, moukarilla ja kiekolla ei olisi tekonurmen myötä kilpailuolosuhteita, mutta esimerkiksi moukarikentän päässä on nurmikenttä. Se ei olisi kaukana, vaikkakin eri kentällä.
– Vaikka SM-tason urheilijoita täällä ei hirveästi ole, niin junioreita on sitäkin enemmän. Tarkoitus ei ole missään nimessä viedä miltään lajilta harjoitusolosuhteita pois. Juoksuradan pinnan ehostaminen ruiskuttamalla on ollut myös koko ajan mukana suunnitelmissa, Rannikko sanoo.
Miten Uotilan urheilukenttä näyttäytyy tässä kokonaisuudessa?
– Sille kentälle ei ole suunnitelmia, eikä yleisurheiluväen kanssa ole heidän toiveistaan keskusteltu. Uskoisin silti, että halua on pitää kaikki keskitetysti yhdellä alueella, Rannikko uskoo.
Nurmikentän siirtonurmi maksaa noin 100 000 euroa. Mihin lukuihin tekonurmen hintalappu pyöristettäisiin?
– Toinen samanmoinen tarvitaan. Ei sitä paljon alle sen 200 000 euron vaihdeta. Sähköistyksiä olisi samalla järkevää tehdä, esimerkiksi valmiudet jo valaistusta varten.
Eli Otanlahden valaiseminen on jo kaupungin suunnitelmissa?
– Meidän toiveiden tynnyrimme on aika täynnä. Pitää vähän kartoittaa, minkälaiset toiveet ja odotukset tekonurmen suhteen ovat ja mikä on hintalappu. Lämmitystä emme ole edes harkinneet.
Rannikon mukaan tällä hetkellä on kuitenkin selvää vain se, että Otanlahden maavalli poistetaan ennen juhannusta. Muut muutokset ovat vielä suunnitelmissa.
Kaupungin toiveissa olisi saada festivaalijärjestäjiä mukaan tekonurmihankkeeseen.
– Katsotaan juhannuksen yli ensin, mikä on tapahtuman järjestäjän toive. Jos he sanovat että tämä on viimeinen vuosi tällä paikalla, niin asiat muuttuvat heti.
”Nurmikentille pääsee kesän kolmena kuukautena vain kymmenen tuntia viikossa, niin eihän se oikein ketään palvele.”
Anu Rannikko
Riku Räsänen: Jos käytämme ja kehitämme, niin myös maksamme
Rauma
Iiro Lehtonen, Länsi-Suomi
Juhannustapahtumaa Rauman Otanlahteen ensi kesäksi kasaava Riku Räsänen kertoo, että hänen tarkoitus on löytää mahdollisimman monia palvelevia ratkaisuja.
Yksi näistä on maavallin ja Suvitien välisen niin sanotun takakentän tilanne. Pesäpallokentästä aiotaan tehdä parkkipaikka.
– Koko Otanlahden alue tarvitsee kipeästi parkkialueita. Esimerkiksi uimaan menevät ihmiset saavat sakkolappuja, kun jättävät autonsa tien varteen. Urheilijat saavat myös hyvät parkkipaikat. Ratkaisulla palveltaisiin koko kaupunkia.
Räsänen tietää, että takakenttä on pesäpallojunioreille tärkeä.
– Kenttää tarvitaan paljon jo tulevan pesäpallon suurleirin vuoksi. Kotipesän siirtäminen maksaa viitisen tonnia. Jos se on siitä kiinni, olen luvannut hankkia jostain rahoituksen kentän siirtämiseen. Samoin me maksamme maavallin poiston kokonaan.
Juhannusfestivaalilla on suuri kiinnostus myös tekonurmen hyödyntämiseen. Räsäsen mukaan vielä ei kannata mennä asioiden edelle, mutta heillä on valmius olla hankkeessa taloudellisesti mukana.
– Kaikki hyötyisivät siitä (tekonurmesta). Nyt meillä on parhaalla paikalla posketon urheilukenttä, jota kukaan ei saa käyttää.
– Minulla on se ajatus, että jos me käytämme ja kehitämme aluetta niin myös maksamme.
Räsäsen mukaan pelko festivaalin aiheuttamasta vahingosta urheilukentälle on turhaa.
– Ennen tapahtumaa ja tapahtuman jälkeen on katselmus. Sillä varmistetaan, että kenttä on vähintään samassa kunnossa kun se luovutetaan tapahtuman järjestäjiltä pois. Jos tulee joku vika niin se korjataan, Räsänen painottaa.
– Aina maailmassa voi sattua jotain. Sitä varten kaupunki vaatii sopimuksessa sanktiot, vakuussummat ja vakuutukset.