Paikallinen pähkinä on ulkomaista maukkaampi

Marjo Mäkirinne ja Eikka Putro ovat ensimmäistä kertaa pähkinöitä poimimassa. Kuva: Pekka LehmuskallioKotimainen hasselpähkinä on vähän ulkomaista pienempi, mutta paljon maukkaampi. Kuva: Pekka LehmuskallioKotimaisen pähkinän paras kylvöaika on lokakuussa. Pähkinän voi kylvää omalle pihalle muutaman sentin syvyyteen. Kuva: Pekka LehmuskallioPyhärannan Polttilan kylästä löytyy Suomen suurin pähkinälehto. Pähkinäpensas kasvaa villinä monessa lähialueen kylässä. Kuva: Pekka LehmuskallioMarjo Mäkirinne ja Eikka Putro ovat ensimmäistä kertaa pähkinöitä poimimassa. Kuva: Pekka Lehmuskallio

Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että euroopanpähkinäpensas, tuttavallisemmin hasselpähkinä, kasvaa myös meidän leveysasteillamme. Pyhärannan Polttimon kylässä sijaitseva Vakka-Taimi ja Muurilan esittely- ja koepuutarhat on tiettävästi Suomen ainoa – ja samalla maan suurin pähkinäviljelmä.

Luonnonmukaisia pähkinälehtoja löytyy monesta lähialueen kylästä. Villinä kasvava pähkinäpensas viihtyy parhaiten lämpimillä ja ravinteikkailla rinnemailla, mutta se menestyy hyvin myös kotipihassa.

Kotimainen hasselpähkinä on hieman ulkomaista pienempi, mutta maultaan paljon maukkaampi. Maku on mainio tuoreenakin, mutta se jatkaa kehittymistään viikkoja poimimisen jälkeen.

Pähkinää itse poimien

Runsas pähkinäsato on houkutellut Polttilan viljelmälle runsaasti poimijoita.

Sunnuntaina nuorimmat poimijat olivat 4-vuotiaat uusikaupunkilaiskaksoset Eikka ja Enna Putro, jotka saapuivat Pyhärantaan mammansa Marjo Mäkirinteen sekä turkulaisen isotädin Tarja Ahosen kanssa.

Heistä jokainen oli ensimmäistä kertaa pähkinäviljelmällä.

– Emme ole ennen poimineet pähkinöitä. Tätä ennen emme edes tietäneet, miltä pähkinät näyttävät muualla kuin kaupan hyllyllä, Ahonen naurahtaa.

Vakka-Taimen Vesa Muurinen kuulee tätä paljon. Vain harva poimimaan tullut on ollut tietoinen siitä, että pähkinöitä edes kasvaa Suomessa.

Pähkinöissä on eroja

Pähkinät pääsivät terveysvaikutustensa ansiosta ensimmäistä kertaa osaksi viime vuonna uudistettuja suomalaisten virallisia ravitsemussuosituksia.

Pähkinöitä, siemeniä ja manteleita tulisi syödä vaihdellen noin 30 grammaa eli pari ruokalusikallista päivässä. Määrä vastaa noin 200–250 grammaa viikossa.

Kasvitieteen professori ja superruoan asiantuntija Sinikka Piippo kertoo saksanpähkinän olevan pähkinöistä terveellisin.

– Antioksidanttipitoisuuksiensa ansiosta saksanpähkinä estää tehokkaimmin sydän- ja verisuonitauteja, Sinikka Piippo toteaa.

– Kuorimattomat mantelit ovat hyviä, kuten myös macademia- eli australianpähkinät. Vähiten terveellinen on maapähkinä, mutta se ei olekaan pähkinä, vaan palkokasvi.

Suosi aina suomalaista

Kenellekään ei liene yllätys, että Suomen metsät ovat pullollaan pieniä terveyspommeja, jotka päihittävät mennen tullen toiselta puolen maailmaa tuodut superfoodit.

Myös ylistetylle chiansiemenelle löytyy kotimaisia vastineita.

– Ne voi korvata esimerkiksi auringonkukan-, kurpitsan-, pellavan- tai hampunsiemenillä, joita voi helposti viljellä itse, Piippo tietää.

– Aina kannattaa hyödyntää kotimaista niin paljon kuin mahdollista.

Tiesitkö tämän pähkinöistä?

  • Euroopanpähkinäpensas, eli tunnetummin hasselpähkinä, viihtyy erinomaisesti Lounais-Suomessa.
  • Maapähkinä ei nimestään huolimatta olekaan pähkinä, vaan palkokasvi.
  • Cashewpähkinä on myrkyllisen munuaispuun terveellinen siemen.
  • Pähkinät härskiintyvät helposti, joten ne on syytä säilyttää ilmatiiviissä rasiassa jääkaapissa.
  • Tutkimusten mukaan pähkinöitä säännöllisesti syövillä on pienempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.
  • Jos ei pähkinät maistu paljaaltaan, kokeile lisätä niitä aamupuuroon, jogurttiin tai paahdettuna vaikkapa salaattiin. Pari ruokalusikallista päivässä riittää.

Kylvä pihaan ikioma pähkinäpensas

Pyhäranta

Saana Jaakkola, Länsi-Suomi

Pähkinäpensaan kylvämistä kannattaa kokeilla, sillä Vesa Muurisen mukaan se menestyy helposti lähes millä tahansa pihalla.

Pähkinä viihtyy ravinteikkaalla ja kalkkipitoisella maalla sekä savimaalla, kunhan kasvupaikka ei ole liian kostea.

Pähkinäpensas parantaa maaperää nostamalla sen pH-arvoa. Pähkinän pahin vihollinen on kuusi.

– Maanomistajan kannattaa suojella pähkinäpensasta poistamalla lähialueelta kuuset, Muurinen ohjeistaa.

Kylvä aina paikallista pähkinäkantaa, sillä se menestyy parhaiten ja maistuu maukkaimmalle.

Paras kylvöaika on syksyllä juuri ennen ensimmäisiä pakkasia. Pähkinän voi myös jättää talven ajaksi kylmäkäsittelyyn vaikkapa kellariin ja kylvää keväällä.

Pähkinä kylvetään muutaman sentin syvyyteen. Muista suojata pähkinä jyrsijöiltä esimerkiksi asettamalla lauta kylvörivin päälle.

Ensimmäiset syötävät antimet pähkinäpensas tarjoilee 6–8 vuoden kuluttua kylvöstä. Kiireisemmän kannattaa istuttaa pihaan valmis taimi.