Retrobuumi jyllää

Vanhssa Raumassa sijaitseva Kekkosen matalikko on yksi Rauma ja retro -kirjan paikoista, jotka ovat säilyneet kaupunkilaisten kollektiivisessa muistissa, sanoo Tapio Niemi. Kirjan uudet värikuvat ovat Antero Lynnen.
Vanhssa Raumassa sijaitseva Kekkosen matalikko on yksi Rauma ja retro -kirjan paikoista, jotka ovat säilyneet kaupunkilaisten kollektiivisessa muistissa, sanoo Tapio Niemi. Kirjan uudet värikuvat ovat Antero Lynnen. Kuva: Esa Urhonen

Tämä on ehdottomasti muodikkain kirjani, myhäilee Tapio Niemi uutukaisestaan.

Viime viikolla julkaistu Rauma ja retro -teos tekee katsauksen nyt niin kovasti muodikkaaseen lähimenneisyyteen.

Runsaasti kuvitettu kirja palauttaa mieliin raumalaisia juhlia, sielunmaisemaa sekä sitä mitä vielä on jäljellä 1950–1970-lukujen Raumasta.

Rauman retrokaupunginosaksi Niemi nimeää tekstissään Paroalhon, sillä se on parhaiten säilyttänyt 1950–1960-lukulaisen ilmeensä.

Rauma-päivää fiirattiin elokuussa

Ne ikimuistoisimmat kekkerit ovat Niemen mukaan kaupungin 525-vuotissyntymäpäiväjuhlat vuonna 1967.

– Silloin kanaali sai suihkulähteensä ja Kitukränni nimettiin.

Selitys kaksipäiväisille, suurieleisille karkeloille löytyy 25 vuotta aiemmin. Kaupungin 500-vuotisjuhla osui jatkosodan ankeisiin aikoihin. Vahinko päätettiin ottaa takaisin 1967 järjestämällä juhlat huhtikuun sijasta elokuussa. Tasavallan presidentti ei ehtinyt paikalle, vaikka hänet oli kyllä kutsuttu.

Kekkonen jumittui Vanhaan Raumaan

Presidentti Kekkonen sen sijaan oli paikalla muutama vuosi aiemmin Rauman sahan 50-vuotisjuhlissa. Kaupunkikierroksella sattui kömmähdys, joka vielä tänä päiväkin elää kaupunkilaisten kollektiivisessa muistissa.

Presidentin pitkää limusiinia ajelutettiin pitkin Vanhaa Raumaa. Eteläpitkäkadulta käännyttiin kohti Isopoikkikatua, jonka tiukkaan kulmaukseen auto juuttui. Niemi kertoo kirjassaan, miten presidentti Kekkonen nousi autosta jaloittelemaan kun limusiinia hivutettiin pikku hiljaa pois kulmauksesta, joka sittemmin nimettiin Kekkosen matalikoksi.

Kirjan toinen osa keskittyy raumalaiseen sielunmaisemaan.

– Se esittelee asioita, esineitä, käsitteitä ja kohteita, jotka ovat iäksi kadonneet, mutta painuneet lähtemättömästi aikalaisten muistien kätköihin, sanoo Niemi.

Unohduksiin jäänyt ruotsinlinja

Kadonnutta on esimerkiksi silta yli Raumanmeren, kaksi kesää kestänyt laivareitti Raumalta Gävleen. Länsi-Suomessa työskennellyt toimittaja Vesa Veikkola esimerkiksi tarjosi linjaliikenteelle mainoslausettaan: Gävle-reisust ei ol vaeva – välil kulke linjalaeva.

Kulttuuriakin tärkeiden tapahtumien joukosta retrokirjan mukaan löytyy. Sellainen oli muun muassa vuoden 1966 Matteus Passio Pyhän Ristin kirkossa Rauman kamarikuoron ja poikakuoron esittämänä.

Kuuluisia vieraita oli puolestaan Miss Universum Armi Kuusela, joka vieraili kaupungissa 1952 Sotainvalidien Veljesliiton Kukkaisjuhlassa.

Kirjan loppuosa esittelee uusin värikuvin sitä Raumaa, joka yhä muistuttaa menneistä vuosikymmenistä.

Osion uudet värikuvat ovat ammattikuvaaja Antero Lynnen ottamia.

Rauma ja retro -kirjasta on otettu 1 000 kappaleen painos.