Hälytys pienestä tieliikenneonnettomuudesta Peltivaheella tulee Rauman Vapaaehtoiselle Palokunnalle kello 18. Noin kymmenessä minuutissa VPK:n yksiköt ovat paikalla Kiukaisten Autopellin korikorjaamon pihalla.
Perillä pelastajille selviää nopeasti, ettei kyse olekaan aivan pienestä onnettomuudesta. Ulos ajaneen henkilöauton kuljettaja on jumissa autossa, jonka ovia ei saada auki.
Paloesimies tekee nopeasti päätöksen irrottaa auton sivuovet paineilmalla toimivilla levittimellä ja leikkurilla. Puolessa tunnissa harjoitusuhri on ulkona ja kannetaan selkää tukevan rankalaudan päällä kohti ambulanssia.
Kyseessä oli siis harjoitus, mutta toiminta vastasi suureksi osaksi tositilannetta. Harjoituksessa päivystävän palomestarin virkaa hoitaneen Olli-Timo Airevuon mukaan todenmukaisuuteen pyritään VPK:n kaikissa pelastusharjoituksissa.
– Normaali tilanneharjoitus pidetään joka torstai. Esimies tekee käytännön ratkaisut, ja samalla harjoitellaan esimerkiksi radiopuhelinten käyttöä.
Harjoitusalue iso mahdollisuus
Rauman VPK:n harjoitukset jatkuvat viikoittaisina aina juhannukseen saakka, minkä jälkeen pidetään pieni kesätauko. Hälytysosaston lisäksi harjoituksia pidetään myös nuoriso-osastolle.
– Ne eivät ole ihan yhtä vaativia, mutta valmistavat nuoria siirtymään miehistöön sitten, kun tulevat täysi-ikäisiksi, kertoo VPK:n päällikkö Hannu Matikka.
Suurin osa harjoituksista pidetään Raumalla, mutta VPK on osallistunut myös koulutuksiin Porissa Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueella. Lentokentän alueella pääsee harjoittelemaan muun muassa savusukellusta ja pelastustoimintaa tieliikenne- ja lento-onnettomuuksissa sekä kulissikaupungissa.
Tekninen asiantuntija Jari-Matti Toivonen pitää pelastusharjoitusaluetta merkittävänä juuri sopimuspalokunnille.
– Aikaisemmin esimerkiksi liikenneonnettomuustilanteita on harjoiteltu paloasemien takapihoilla. Nyt meillä leikataan auki vuodessa 250–300 henkilöautoa, mikä avaa ihan eri maailman Satakunnan sopimuspalokunnille.
Siitä huolimatta VPK:t harjoittelivat alueella viime vuonna vain 47 päivänä, kun yhteensä käyttöä oli 329 päivänä. Toivonen tunnistaa ongelman.
– Pohdimme, miten pienempien kuntien ainoat palokunnat pääsisivät harjoittelemaan niin, ettei niiden vahvuus kärsisi. Olemme suunnitelleet muun muassa harjoituspäiviä, joihin tulisi osallistujia eri palokunnista.
Meripelastusta vain merellä
Pelastusharjoitusalueella järjestetään myös moniviranomaisharjoituksia, joihin osallistuvat esimerkiksi poliisi, pelastuslaitos ja ensihoitohenkilöstö. Alueelta näyttäisi puuttuvan vain mahdollisuus vesipelastusharjoituksiin.
– Winnovalla on kyllä käytössä laivasimulaattori, ja pystymme harjoittelemaan laivapaloja ja savusukelluksia. Pieni vesialue täällä on, mutta meriolosuhteita emme pysty jäljittelemään, Toivonen myöntää.
Rauman Meripelastusyhdistys osallistuu vuosittain muutamaan isoon rajavartiolaitoksen etsintä- ja pelastusharjoitukseen, tai järjestää sellaisen itse, kuten viime syksynä. Lisäksi yhdistys pitää viikoittain sekä tulokas- että päällystökoulutusta omille jäsenilleen.
– Talvikaudella harjoittelemme pääasiassa luokkatiloissa, mutta heti kun saamme avovettä, laitamme veneen vesille. Juhannuksen aikaan harjoitukset muuttuvat partioajoiksi, kertoo yhdistyksen tiedotusvastaava Markus Viitanen.
”Aikaisemmin esimerkiksi liikenneonnettomuustilanteita on harjoiteltu paloasemien takapihoilla.”
Tekninen asiantuntija
Toisella puolella
Kommentti
Olen haastatellut useasti eri pelastustyöntekijöitä. Onnettomuuksista raportointi on myös osa tätä työtä.
Kun minua pyydettiin VPK:n harjoitukseen potilaaksi, suostuin heti. Uhrin näytteleminen sopi hyvin harrastajateatteritaustaiselle toimittajalle. Kehitin päässäni pienen tarinan, kun pelastajat kyselivät mitä oli tapahtunut.
Ainoa hetki, kun hieman arvelutti, oli kun äijä kiskottiin rankalaudan päälle ja lähdettiin kantamaan. Sekin meni hyvin.
Mielenkiintoinen kokemus!
Ari Anteroinen
Kirjoittaja on Marva Median toimittaja.
ari.anteroinen@marvamedia.fi