Verenperintönä ihmisten auttaminen

Eerikki Kivimäki saa ensiaputyöstä itselleen hyvän mielen. –¿Voin toteuttaa auttamisenhaluani. Asiakkailta saatu kiitos myös lämmittää mieltä.
Eerikki Kivimäki saa ensiaputyöstä itselleen hyvän mielen. –¿Voin toteuttaa auttamisenhaluani. Asiakkailta saatu kiitos myös lämmittää mieltä. Kuva: Pekka Lehmuskallio

Eerikki Kivimäki sai innoituksensa ensiaputoimintaan jo kotoaan. Nuoruutensa Kauttualla viettänyt Kivimäki oli mukana partiossa, jonka periaatteet hän ymmärsi SPR-toiminnan kanssa yhteneväisiksi vasta aikuisena.

Kouluttauduttuaan sähköasentajaksi hän muutti Raumalle ja pääsi vuonna 1981 töihin TVO:lle, jossa hän liittyi ensiapuryhmään.

– Se oli erittäin aktiivinen ryhmä. TVO koulutti meitä paljon, ja meillä oli tiivistä yhteistyötä SPR:n Rauman osaston kanssa. Vuonna 1983 liityin sitten mukaan Rauman osastoon, Kivimäki kertoo.

Monipuolista toimintaa ensiapuryhmässä

Toimiminen Punaisen Ristin Rauman osastossa antoi Kivimäelle varmuuden siitä, että ensiaputoiminta on hänen ”juttunsa”.

– Ennen armeijaa minulla oli ollut suunnitelmissani ryhtyä opiskelemaan mielisairaanhoitajaksi, sillä ala kiinnosti minua kovasti. En kuitenkaan rohjennut vaihtaa sähköasentajan työtäni opiskeluun.

Rauman osastossa Kivimäki sai toteuttaa auttamishaluaan monella eri tavalla.

– Ensiapuryhmässä oli monipuolista toimintaa. Kokoonnuimme kerran viikossa kerhohuoneella, teimme retkiä ja olimme mukana monissa eri tapahtumissa ensiapupäivystäjinä.

Vetäjänä useissa tiimeissä

Kivimäki on ollut – ja on edelleen Rauman osaston kantavia voimia.

Hän on vetänyt useita ensiapukursseja, ollut vastuussa suurten tapahtumien, kuten RMJ:n ensiapupäivystyksistä ja johtanut vapaaehtoista pelastuspalvelua VaPePaa.

– Edelleenkin olen mukana VaPePassa ja toimin ea-ryhmien varavetäjänä. Parhaillaan onkin menossa EA1-kurssi, josta meillä on toiveissa saada uusia vapaaehtoisia ensiapuryhmäämme.

Ensiapuryhmäläiset päivystävät erilaisissa urheilu- ja juhlatapahtumissa.

– Ensiapupäivystyksen tilaaminen johonkin suurempaan tilaisuuteen nostaa sen tasoa, Kivimäki muistuttaa.

Ensiaputaidot ovat parantuneet

Kivimäen mukaan suomalaisten ensiaputaidot ovat parantuneet viime vuosina, kiitos lisääntyneen ensiapukoulutustarjonnan.

– Pidän erittäin hyvänä asiana esimerkiksi sitä, että ihmisiä on koulutettu käyttämään defibrillaattoria.

Mikäli ensiaputyö kiinnostaa ja sitä kohtaan tuntee kipinää, kannattaa Kivimäen mukaan ehdottomasti lähteä mukaan SPR:n toimintaan, joka on hyvin monipuolista.

– Vapaaehtoisen pelastuspalvelun ja ensiapuryhmän lisäksi meillä on henkisen tuen ryhmä, johon mukaan tulevat vapaaehtoiset koulutetaan tehtäväänsä.

Oma toimintavarmuus kasvanut ja kehittynyt

Ensiapuosaaminen on tuonut Kivimäelle varmuutta toimia ripeästi onnettomuuksissa ja muissa kiperissä tilanteissa.

– Onnettomuustilanteissa maallikko ei tietenkään saa mennä tekemään mitään radikaaleja operaatioita, mutta jokaisen pitäisi osata avata uhrin hengitystiet ja laittaa hänet kylkiasentoon.

Nopeasti annetulla ensiavulla voi olla ratkaiseva merkitys uhrin selviytymiseen.

Kivimäki ei itse ole vielä näiden kymmenien vuosien aikana joutunut elvyttämään ketään.

RMJ:ssä tosin hänen kollegansa yrittivät elvyttää häkämyrkytyksen uhria, jota ei kuitenkaan onnistuttu pelastamaan.

Vakavimpia ensiaputehtäviä Kivimäellä on ollut moottoriurheilutapahtumissa.

Kiitosta asiakkailta

Ensiaputoiminta antaa Kivimäellä mahdollisuuden toteuttaa auttamisenhaluaan.

– Asiakkailta saatu kiitos lämmittää mieltä. Auttaminen voi olla niinkin pientä kuin hiertymien hoitaminen Mustan Pitsin yönä.

Kivimäki tiimeineen on saanut hyvää palautetta myös suurtapahtumien ensiapupäivystyksen mallikkaasta hoitamisesta.

Hyviä muistoja liittyy myös toimintaan vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa.

– Muistelen vieläkin hyvällä mielellä sitä, kun reilun vuorokauden etsintöjen jälkeen löysimme kadonneen muistisairaan vanhuksen hyväkuntoisena maastosta.

”Ensiapupäivystyksen tilaaminen johonkin suurempaan tilaisuuteen nostaa sen tasoa.”

Eerikki Kivimäki