Wihertoimen työntekijät Julia Lähdemäki, Anne Rantanen, Merja Lindström ja Paula Vesteri istuttivat tiistaina cannoja kaupungintalon sisäpihalle. Kuvat: Juha Sinisalo
Juhannuksen lähestyessä Rauman kaupunkikuvaan ilmestyy upeita kesäkukka-amppeleita, kukka-astioita ja -istutuksia.
Kaikkiaan Rauman kaupunkialueelle istutetaan tänä kesänä 6 500 kesäkukkaa. Määrällisesti eniten tulee hopealehteä, joka toimii niin sanottuna täytekasvina istutuksissa.
– Lajikkeista istutamme suuret määrät myös salviaa, sateenkaaripalsamia ja sirokesäkynttilää, kaupunginpuutarhuri Mari Pohjalainen kertoo.
Rauman kaupungin Wihertoimi työllistää tänäkin kesänä parisenkymmentä kausityöntekijää sekä erilaisten työllistämistukien kautta töihin tulevia työntekijöitä.
Heidän lisäkseen kaupungin ylläpitämistä viheralueista huolehtivat kesätyöjaksojaan aloittelevat koululaiset, joista ensimmäinen ryhmä aloitti työnsä maanantaina.
– Kesäkukkien istuttaminen alkaa tällä viikolla. Haluammehan, että Hj. Nortamon syntymäpäivänä 13. kesäkuuta kaupungilla näkyisi jo kukkaloistoa, Pohjalainen huomauttaa.
Wihertoimi ostaa kesäkukat ulkopuoliselta toimittajalta hankintakilpailutuksen perusteella.
Se, minkälaisia kukkia kulloinkin tilataan ja miten sekä mihin niitä sijoitetaan, perustuu Pohjalaisen suunnitelmaan.
– Tänä kesänä mennään vielä aika pitkälti samoilla linjoilla kuin viime vuonna. Kukka-amppeleita ripustetaan torille, Nortamonkadun varrelle sekä Kanalin kaijalle. Lisäksi kaupungille sijoitetaan kukka-astioita sekä kukkapylväitä, joita voi tarpeen tullen siirrellä. Kukkalaatikot toimivat hyvin esimerkiksi kävelykadun ajoesteinä.
Pohjalaisen mukaan täksi kesäksi kaupungille ei ole tulossa uusia istutusalueita.
– Katsotaan tilannetta sitten ensi vuonna, jolloin on uudet istutussuunnitelmat ja kesäkukkahankinnoissa uusi sopimuskausi.
Mitä näille kirsikkapuille annetaan, jotta ne kukkivat näin upeasti? Raumalaisen lukija kysyi.
Kirsikkapuut kukkivat lajista ja sääolosuhteista riippuen
Raumalaisen lukija oli kiinnittänyt huomiota Parpansalin puiston upeisiin kirsikkapuihin, jotka olivat toukokuun lopulla täydessä kukassaan.
– Voitteko kysyä Wihertoimelta, mitä puille annettaan, kun ne kukkivat noin hienosti? Meidän kotipihamme kirsikkapuut eivät pääse lähellekään vastaavaa, lukija kirjoitti.
Kaupunginpuutarhuri Mari Pohjalainen paljasti, etteivät kaupungin puistojen kirsikkapuut ole missään erityisessä hoidossa, eikä niitä juuri lannoitetakaan.
– Puiden kukinta riippuu pitkälti lajikkeesta sekä sääolosuhteista. Parpansalin ja Kaunisjärvenpuiston kirsikat ovat imeläkirsikan lajike Prunus avium ’Plena’. Sillä on kerrannaiset valkoiset kukat, ja koska lajike on steriili, se ei tuota kirsikoita.
Parpansalin kirsikkapuut on istutettu vuonna 2012 ja Kaunisjärvenpuiston 2019.
– Puun taimet on istutettu suotuisille kasvupaikoille. Molemmissa puistoissa on ilmeisesti tälle lajille sopiva mikroilmasto, koska ne voivat niin hyvin.
Viime keväänä Wihertoimi istutti kokeeksi magnoliapuita muiden muassa Kaunisjärvenpuiston itäpäähän, Vanhan hautausmaan viereen sekä kaupungintalon sisäpihalle.
Ainakin useammat magnoliat ovat selvinneet talvesta ilmeisen hyvin, sillä nyt ne ovat aloittaneet kukintansa.
– Verrattain arat magnoliat selviävät kylmemmistäkin talvista, mikäli niiden juuriston suojana on riittävä lumikerros. Talvehtimisen varmistamiseksi magnolioiden juuristoalueelle levitettiin talveksi kuivaa lehtikariketta ja havuja. Märkyys ja jäätyminen sekä edestakaisin sahaava lämpötila ovat kaikille kasveille valtava stressitekijä, Pohjalainen summaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.