Alttoviulu kuulostaa kauneimmalta

Alttoviulisti Lilli Maijala on kansainvälistä menestystä niittänyt muusikko, jolta ei puutu huumorintajua. Pyysin häntä pitämään mainospuheen vähemmän tunnetun alttoviulun puolesta.

–No eikö se klangi jo puhu puolestaan? Maijala nauraa.

–Alttoviulu on lähimpänä ihmisääntä, tai ainakin omaa puheääntäni. Viulussa on kestämistä korville ja sello on hankala kuljettaa. Osta alttoviulu.

Lili Maijala aloitti muusikon uransa isänsä kansanmusiikkiyhtyeessä, triangelinsoittajana. Kipinä viulunsoittoon syttyi siskon viulusta, jota kolmevuotias Lilli ei koskaan saanut kokeilla. Musiikkiluokalle mennessä viulu oli selkeä valinta.

–Ensimmäinen opettajani oli alttoviulisti ja hänen innostamanaan vaihdoin soittimen pian alttoviuluun.  Koen että se on sopinut mentaliteetilleni hyvin. Rakastan alttoviulua, ja on mahtavaa että saan ammatissani levittää sen ilosanomaa.

Maijala innostui soittamisesta toden teolla yläasteella.

–Kotipaikkakunnalla Oulussa oli kannustava ilmapiiri.

Maijala pääsi 16-vuotiaana Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolle, jatkoi sieltä akatemiaan ja opiskeli sittemmin useampia vuosia Saksassa ja Skandinaviassa nimekkäiden opettajien johdolla.

Nykyään Maijala työskentelee Sibelius-Akatemian alttoviulumusiikin lehtorina.

–Työn ainoa varjopuoli on sähköpostiorganisointi, siitä en nauti, mutta hyväksyn sen lieveilmiönä osana työnkuvaa. Ilman sitähän olisin tavallaan työtön alttoviulisti, Maijala nauraa.

Opettaminen ja esiintyminen täydentävät Maijalan mukaan toisiaan.

–En kokisi olevani uskottava opettaja, jos en olisi itse esiintyjä. Opettaessa oppii asioita, joita voi soveltaa esiintymiseen ja toisinpäin, se aktivoi eri osia aivoista.

 –Nautin opettamisesta, siinä saa samaan aikaan olla sekä analyyttinen että hullu.

Maijalasta on ollut hauskaa löytää itsestään äärimmäiset puolet.

–Osaan olla todella pedantti mutta välillä myös liian höveli. Elän sellaisessa luovassa sekamelskassa, mistä oppilaani saavat toisinaan kärsiä.

Opettamisen ohella konsertoiva Maijala romuttaa myytin huonokuntoisista muusikoista.

–Tässä työssä tarvitaan voimaa mistä ammentaa. Itse lenkkeilen ja jumppaan. Juoksu on siitä hieno laji, että matkustaessa lenkille pääsee suoraan ovelta. Se on myös paras tapa tutustua uusiin paikkoihin.

Maijalan konserttimatkoista valtaosa suuntautuu Eurooppaan.

–Aikaero-ongelmia ei sinänsä ole, mutta aamulentoja olen oppinut vihaamaan etenkin konserttipäivänä.

Syksyllä muusikko tekee Quartet-labin kanssa kiertueen, jossa lennetään lähes joka päivä uuteen kohteeseen.

–Siitä tulee rankkaa, konsertin jälkeen ehtii juuri ja juuri käydä syömässä ja nukkumassa ennen aikaista herätystä.

Maijala on kysytty esiintyjä myös kesän kamarimusiikkifestivaaleille. Kun toimii lehtorina talvet ja muusikkona kesät, jääkö yhtään aikaa lomailulle?

–Olin koko kesäkuun vapaalla, se on pisin loma mitä minulla on ikinä ollut, Maijala naurahtaa.

Festivaaleilla työskenteleminen on muusikosta ihanaa, silloin "pääsee soittamaan hyvää musiikkia hyvien ystävien kanssa."

–Suomalaiset muuttuvat kesällä mentaliteetiltaan, etenkin tällaisessa säässä. Talvella soittoon tulee, oli kyseessä orkesteri tai kamarimusiikkikokoonpano, enemmän työnteon maku. Festivaaliflow`ssa mitkään murheet eivät tunnu yhtä suurilta kuin talvella.

Maijala kertoo tekevänsä itselle mielekkäitä ja inspiroivia projekteja. Esimerkkinä hän mainitsee Festivossa esiintyvän Jousia-kvartetin, jossa hänen lisäkseen soittavat viulistit Janne Nisonen ja Eriikka Maalismaa sekä sellisti Timo-Veikko Valve.

–Olemme soittaneet yhdessä vajaat 15 vuotta ja kasvaneet yhteen.

Sen rinnalla Quartet-lab on muusikon mukaan ikään kuin ”sokkotreffi”-kvartetti.

–Tapasimme toisemme ensimmäisen kerran vasta harjoituksissa pari vuotta sitten. Quartet-lab on siitä erikoinen yhtye että kaikki sen jäsenet tulevat täysin eri lähtökohdista. Kvartettisoitolle on iso haaste aloittaa tutustuminen alusta.

Lilli Maijala Rauma Festivossa: To 7.8. klo 19 Merenkävijän kirstusta: Ankkurina Bach, Poselli.

Pe 8.8. klo 14 Haaksirikon jälkeen, Rauman merimuseo.

La 9.8. klo 19 Merenkävijän kirstusta: Tango!, Poselli.