Lentokonespotteri Anselm tähyää harrastuksekseen taivaalle

Lentokoneita spottaava nuori mies on valokuvannut myös Trumpia ja Putinia kuljettaneet koneet.

Raumalaiset sukujuuret omaava, Lontoossa asuva lukiolainen Anselm Ranta harrastaa lentokonespottausta, johon hän on oleellisena osana liittänyt valokuvausharrastuksen.

Kesäisin pari kuukautta Rauman seudulla viettävä Anselm on ollut aina kiinnostunut lentokoneista ja ilmailusta yleensäkin. Kolmisen vuotta sitten hän innostui tosissaan lentokoneiden kuvaamisesta.

– Meillä oli kaverin kanssa tylsää, joten keksimme lähteä lentokentälle seuraamaan koneiden laskuja ja nousuja. Siellä näytti olevan muitakin lentokonespottereita, ja koneiden valokuvaaminen alkoi tuntua mukavalta harrastukselta, Anselm kertoo.

Toissa vuonna hän osti kameraansa osittain omilla säästöillään pitkän objektiivin. Sillä onnistuu myös ilmassa olevien lentokoneiden kuvaus.

Mitä tahansa lentokoneita Anselm ei kuvaa, vaan niiden täytyy olla lentokelpoisia.

Muutaman vuoden kuluessa Anselm onkin täyttänyt tietokoneensa kovalevyn lukemattomilla lentokonekuvilla.

– Niitä taitaa olla jo lähes kahden terabitin verran, hän naurahtaa.

Lontoon lisäksi Singaporessa ja Hong Kongissa asunut nuori mies liikkuu maailman lentokentillä tottuneesti.

Lentokonespotterit eivät kuitenkaan yleensä pääse kentän aitojen sisäpuolelle, ellei kentällä satu olemaan tuttuja töissä.

– Helsinki-Vantaa järjestää pari kertaa kesässä spotter-päiviä, joihin arvotaan viisi osallistujaa halukkaiden joukosta. Arpaonni ei ole vielä suosinut minua.

Helsinki-Vantaan lisäksi suomalaiset lentokentät kuten Ivalo, Pori ja Turku ovat Anselmille tuttuja paikkoja. Niillä hän on käynyt muun muassa perhelomien merkeissä.

Matkoillaan Anselmilla on aina kamera mukana. Kuvansa hän julkaisee Jetfotos-sivustolla, jolla harrastajat kommentoivat toistensa kuvia ja jakavat kuvausvinkkejä.

– Jetfotos-sivustolle ladatut kuvat saavat harrastajayhteisön parissa yleensä paremman huomion silloin, kun lentokoneet on ikuistettu jossain hieman harvinaisemmassa ympäristössä. Viimeksi helmikuussa Lapin-lomallamme kuvasin koneita arktisessa ympäristössä Ivalon kentällä. Myös espanjalaisilla ja yhdysvaltalaisilla kentillä olen käynyt kuvaamassa.

Anselm pitää eri maiden valtiollisia lentokoneita kiinnostavina kohteina.

– Kun Trump ja Putin tulivat pari vuotta sitten Helsinkiin, sain kuvattua molempien lentokoneet, sillä olin juuri sopivasti silloin lomalla Suomessa. Presidenttien vierailu oli lentokonespottereillekin iso tapahtuma. Pelkästään yhdessä lentokentän kuvauspaikassa oli lähes sata kuvaajaa, Anselm muistelee.

Myös Espanjan kuninkaan kone lontoolaisella kentällä on yksi Anselmin kuvahelmistä, ja sellaiseksi hän luokittelee myös neuvostoliittolaisen Antonov AN 26:n.

– 1980-luvulla se oli Neuvostoliiton ilmavoimien kone, mutta nyt sillä lennetään päivittäin rahtia Pietarista Helsinkiin, nuori mies tietää.

Kaikkein harvinaisin kone, jonka hän on tähän mennessä kuvannut, on kesäkuun lopulla Heathrown kentälle laskeutunut nigerialainen lentokone, joka tuli koronan vuoksi evakuoimaan oman maansa kansalaisia pois Brittein saarilta.

– Nigerialaisen lentoyhtiön koneet käyvät todella harvoin Euroopassa.

Anselmin mukaan lentokoneita saa yleensä kuvata melko vapaasti lähes kaikilla lentokentillä. Ainoan poikkeuksen tekevät Arabimaat, joissa on tiukat kuvauskiellot.

Koska nuorella miehellä ei aivan vielä ole ajokorttia, hän joutuu matkustamaan lentokentille julkisilla kulkuneuvoilla.

– Suomessa olen kulkenut Raumalta lentokentille Onnibussilla tai joskus isän kyydissä, jos hänellä on ollut jotain asiaa Turkuun tai Helsinkiin.

Joskus Anselm saattaa lähteä kuvauskeikalle vain yhden lentokoneen takia. Yleensä hän viettää kentällä pari, kolme tuntia, mutta joskus bongaamiseen voi kulua koko päivä.

– Pisin keikka, jolla olen ollut, alkoi aamulla puoli kuuden aikaan ja päättyi iltakahdeksalta, hän hymyilee.

Anselmin tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä avoinna. Ura ilmailun parissakin voisi olla yksi vaihtoehto.

– Yhtään en vielä kuitenkaan tiedä. Lukion jälkeen olisi tarkoitus suorittaa asepalvelus Suomessa. Katsotaan sitten, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut