Maria Tuomialho (oikealla) kokee, että apteekin henkilökunnan osaamisella on ollut tärkeä rooli hänen vaikeahoitoisen astmansa lääkitsemisessä. Paroalhon apteekki onkin mukana lääkeneuvolahankkeessa. Apteekeissa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, sanoo apteekkari Maarit Tarvainen.
Maria Tuomialho käy kolmen kuukauden välein apteekissa hakemassa omien sanojensa mukaan ”muovikassillisen lääkkeitä”.
– Minulla on ollut vuodesta 2006 lähtien vaikeahoitoinen ammattiastma, joka vaatii aika massiivisen lääkityksen. Ilman sitä tuskin olisin tässä, koska henkeni ei kulkisi, Tuomialho toteaa.
Tuomialho onkin kohderyhmää satakuntalaisten apteekkien lääkeneuvolahankkeessa.
Viidestä Satakunnassa sijaitsevasta pilottiapteekista yksi on Raumalla toimiva Paroalhon apteekki.
Lyhyesti sanottuna hankkeen tarkoitus on selvittää, voitaisiinko apteekkien farmaseuttista osaamista ja uusia apteekkipalveluja hyödyntää osana sote-palveluita, kertoo apteekkari Maarit Tarvainen.
– Apteekeissa on todella paljon osaamista, joka pitäisi ja voitaisiin valjastaa entistä paremmin koko terveydenhuollon käyttöön. Suoraan sanottuna se on nykyisellään alikäytöllä. Ja tarvetta varmasti on, koska terveydenhuollossa on nähtävillä resurssipulaa, Tarvainen sanoo.
Käytännössä lääkeneuvola voisi tarkoittaa sitä, että apteekin lääkeneuvolan vastaanotolle voisi tulla keskustelemaan ammattitaitoisen farmaseutin kanssa omaan lääkehoitoon liittyvistä haasteista ja saada ohjeet lääkkeiden oikeasta käytöstä.
Tehtyjä havaintoja voitaisiin hyödyntää lääkärin vastaanotolla.
Pilottihankkeessa kohderyhmänä ovat nimenomaan astma- ja keuhkoahtaumatautipotilaat.
Maria Tuomialho on asiakkaan näkökulmasta hankkeesta innoissaan, sillä hän kokee apteekkien olleen alusta lähtien avainasemassa lääkityksen kontrolloinnissa.
– Jos hakee lääkkeitä apteekista, henkilökunta voi huomata, jos on määrätty esimerkiksi lääkettä, joka ei sovi astmaatikolle. Uskon, että neuvola toteutuessaan palvelisi varmasti useita astmaatikkoja, Tuomialho sanoo.
Lääkityksen tarkastelun lisäksi lääkeneuvolassa voitaisiin tarjota muunkinlaista neuvontaa ja apua.
– Esimerkiksi astmalääkkeet ovat usein hengitettäviä, ja silloin on tärkeää, että inhalaatiotekniikka on kunnossa ja se tarkistetaan säännöllisesti. Astman hoitotasapaino vaikuttaa lääkkeen valintaan, ja lääkelaitteet kehittyvät koko ajan, jolloin voi olla tarve päivittää ehkä pitkäänkin käytössä ollut lääke, sanoo Maarit Tarvainen.
Lääkkeiden vaihdosta vastaa aina lääkäri, mutta lääkeneuvola voisi olla ajantasaistamisessa tukena.
Terveydenhuollon tukena lääkeneuvola voisi tarjota myös matalan kynnyksen kontaktin alan ammattilaisiin.
Esimerkiksi lääkäriajan saaminen voi olla vaikeaa, ja aika voi mennä kuukausienkin päähän.
Ja kun ”omia lääkäreitä” ei ole, lääkäri ei välttämättä ole aina selvillä potilaan kokonaistilanteesta ja lääkityshistoriasta.
– On eri asia mennä uudelle lääkärille kuin tuttuun apteekkiin, jossa käy säännöllisesti. Useinhan apteekki huomaa, jos jokin lääke ei sovi yhteen muiden lääkkeiden kanssa, Maria Tuomialho toteaa.
Kunnossa oleva lääkitys voi monellakin tapaa säästää terveydenhuollon resursseja.
– Kun oma lääkitykseni on balanssissa, sehän vähentää esimerkiksi päivystyskäyntejä.
Apteekkari Maarit Tarvainen toteaa, että oikein hyödynnettynä apteekkien osaamisesta voisi olla iso hyöty suomalaiselle kansanterveydelle.
Astmaatikkojen ja keuhkoahtaumatautipotilaiden lisäksi Tarvainen keksii äkkiä monta muutakin hyvää kohderyhmää, esimerkiksi diabeetikot ja verenpainetautipotilaat.
Lääkeneuvolahanke aloitettiin viime vuonna ryhmähaastatteluilla, joihin Tuomialhokin osallistui.
Parhaillaan käynnissä on asiakaskysely, jossa astma- ja keuhkoahtaumatautipotilaat voivat kertoa toiveistaan lääkeneuvolalle.
Pilotoinnista tehdään myös yhtä väitöskirjatutkimusta ja yhtä proviisorin erikoistumistyötä. Nähtäväksi jää, tuleeko lääkeneuvoloista osa suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoimaa.
– Nyt jos koskaan ollaan oikeassa aikaikkunassa, että saadaan hyvinvointialueet rakentumaan kaikilta osin sellaisiksi, että ne tukevat kansalaisten hyvinvointia, sanoo Tarvainen.
Asiakaskyselyyn voi vastata 18.2. asti osoitteessa https://forms.office.com/e/BvPXw8BGfn
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.