Raum sai seitmänkymmentluvu lopull hiano hotelli kanalivarttehe ja hiano ol nimiki; Cumulus. Siäl ol ihmiste hyvä käöd syämäs Huviretkes, taikk ehtost hiuka enemmä liämimäist ravintto nautiskelemas Charlie-baaris.
Moni kävei päivällistunnill lounastamas Cumulukses, tais ol juur siäll Charliem bualell se lounas päiväsaikka. Marjattaki kävei siäll tyäkavereittes kans tavallise usse.
Sulevi, se Marjata miäs ol kummingi gans kiinnostun, ett kummonem baikk se Charlie sit lainka onka, ko frou nii sitä kehus. Tott kai Sulevinki täödys pääst semmost trahtööri kattoma ja kokeilema, mut mialummi vast ehtost.
– Es snää ny mihinkäs lähd, meinas Marjatta miähelles.
– Älä ny koohot! Mnää käyn hiuka vaa paserull raitist ilma haukkamas täsä ymbristös. Mnää tleen koht takasi.
Marjatta aarnas, ett se uus trahtööri poltle ny Sulevi miäles. Nii hän kekses, ett pistä flikkas Tuulia ja hänen gaveris Irja vähä niingo varjostama Sulevit, ett mihi hän oikke o menoss.
– Ottakast tost viis markka kumpanegi ja menkkän gattoma, ett mihi Sulevi oikke o menos!
Flika oliva rahast riamuissass ja seorasiva Sulevit kapleaikka. Ei sitä kauan darvin tehd, ko se Charlie ol aika lähell ja sinn Sulevin diä kävei, kon gäveiki.
Melkke jokane entine nuar muista, ett kui jännittävä ol kokeill juur ennen go o täyttänn sitä tarppellist ikkä, ett pääsek trahtööri ovest sisäll.
– Ei hemmett sendä Irja! Huamaks, me olla sisäll, eikä meilt kysytt yhtikäs mittä, ett ollank tarppeks vanhoi. Ny mennä ja tilata ampiaine!
– Sulevi hämmästys flikoi nii, ett ei osann mittä sanno. Samall ko hän huamas, ett flikoill ol pitk klasi nenä edes jottai oranssifärist juatava, hän kippas omam biäne glasis kurkkuhu ja sanos flikoil morjens!
Flika jäivä ko nalli kallioll, muttei tiätystengä suuttann jättä ampiaist siihe juamatt. Ei auttan mikkä muu ko päästä Sulevi menemä ja samall lopui flikkatte varjostuspesti siihem baikkaha.
Yäll ko flika menivä Tuulian gottihi, Marjatta heräs ja sanos, ett kyll ai kannatt laitta pukki kaalimaa vartiaks. Sulevi ol menny koht kottihi siält Charliest, mutt flika käveivä kaupungill kiärtelemäss kortteli ja kuluttiva mont tuntti aikkatas siäll muitte se aikaste nuarten gans. Se ol sillon dapan, ett kiärretti yäkautten Kauppakattu ylös ja Kuninkkangattu alas joka armas viikolopp.
Nii o aik muuttun. Enä ei kiärtel nuariso kaupungill viikoloppusi. Aik o muuttun niingi, etei enä ol Cumulust, ei Charliet, eikä Charlie jälkeläissi Nicci, Bossi, taik Catsi. Silti meil o hiano kaupunk, hotellei ja baarei vaik kui pali.
Nii juu ja on meill samas rakennuksess edelles trahtööri, misä aikanas Huviretk palvel asiakkaitas, o hyvä sapuska ja viaraitte o hyvä asettu hotellim bualell maat, ko Raumall tleeva käymä.
Kyll Raum o ain Raum.
Kirjoittaja on rauman kielen harrastaja ja koulunkäynninohjaaja