Mobilistit omistavat vanhan VW-ambulanssin sekä Rauman kaupungilta lahjoituksena saadun paloauton. Kuva: Juha Sinisalo
– Ellei meillä olisi omaa velatonta toimipaikkaa ja vuokratuloja hallista, olisimme tosi ihmeissämme. Swap Meetin peruuntuminen nyt jo toisena keväänä peräkkäin tekee joka tapauksessa rahallisen loven toimintaamme, Rauman Seudun Mobilistien puheenjohtaja Kalle Savolainen sanoo.
Hänen mukaansa kevät ilman Swap Meetin mukanaan tuomaa puuhaa ei oikein tunnu keväältä lainkaan, sillä tapahtuma on aina työllistänyt suuren joukon yhdistyksen jäseniä.
– Noin 110 jäsenestämme Swap Meetin järjestelyihin on osallistunut noin 30. Aktiivijäseniä yhdistyksessämme on kuitenkin vain viitisentoista.
Vuonna 1988 perustetun Rauman Seudun Mobilistien vanhin jäsen on 90-vuotias, nuorin puolestaan 25.
Rauman Seudun Mobilistien omassa hallissa on talvehtinut yli 30 museoajoneuvoa. Puheenjohtaja Kalle Savolaisen Ford Capri ja Fiat 124 Sport Spider asustavat Savolaisen kotona. Kuva: Juha Sinisalo
Rauman Seudun Mobilistien toiminta poikkeusaikana on rajoittunut lähinnä joihinkin ajotapahtumiin, jolloin jäsenet ovat kokoontuneet pienempiin ryhmiin tai piknikit on pidetty omissa autoissa vältellen lähikontakteja muihin.
– Motoristit ovat ajaneet esimerkiksi Uuteenkaupunkiin ja Nakkilan Verstas-kahvilaan. Sitä vastoin yhdistyksen säännölliset kuukausikokoukset ovat jääneet kokonaan pois.
Viime kesänä museoautopäivänä mobilistiti ajoivat letkana Kalatorille, jossa yhdistyksellä on kaupungilta saatu poikkeuslupa olla parkissa siellä kesäkeskiviikkoisin kello 18–20.
– Koska meillä ei ollut pitkään aikaan ollut mitään tapahtumaa, ajoon osallistui peräti 27 jäsentämme. Vaikka kyseessä oli oman yhdistyksen sisäinen tapahtuma, autoletkamme herätti kovasti huomiota kaupungilla, ja moni seurasi ja kuvasi meitä.
Savolaisen mukaan mobilistit aikovat anoa kaupungilta samanlaista Kalatorin käyttölupaa tulevallekin kesälle.
Mersu ja Wartburg sulassa sovussa. Kuva: Juha Sinisalo
Mobilistien rakennuttamassa hallissa talvehtii yli 30 museorekisterissä olevaa autoa, joista näin keväällä pyyhitään pölyt ja ne lähtevät omistajiensa kesäautoiksi.
Osa harrasteautoista on varastoituna halliin ympärivuotisesti. Yhdistyksen jäsenet maksavat autopaikastaan kuukausimaksun.
– Vanhin autoista on Pekka Zengerin omistama A-Ford, joka on vuosimallia 1928. Nuorimmasta päästä oleva auto on puolestaan Tauno Haapalan 1991-mallinen Renault. Eniten meidän jäsenillämme on 1960–1970-lukujen autoja. Läheskään kaikilla ei ole omaa harrasteautoa, mutta on toki niitäkin, joilla autoja on useita.
Myös yhdistys omistaa kaksi museoautoa: vuoden 1967 paloauton, joka saatiin lahjoituksena Rauman kaupungilta vuonna 2010 sekä vuonna 2016 saatu, 1969 valmistunut entinen Volkswagen-ambulanssi.
Monella mobilistilla on Savolaisen mukaan osaamista autojen korjaamisessa, joskin ammattiasentajia ei yhdistyksen riveissä taida tällä hetkellä ollakaan.
Taustalla näkyy Ahvenanmaalta yhdistykselle ostettu vanha Esson bensapumppu. Kuva: Juha Sinisalo
Yhteistä kaikille on kuitenkin ääretön kiinnostus autoja tai moottoripyöriä kohtaan.
– Tietysti monella on auto- ja moottoripuolen tietämystä jo työnsä kautta. Joku osaa korjata moottoreita, joku taas maalaa autoja ja joku ostaa valmiin auton, kuten minä itse, hän toteaa hymyillen.
Ikuiseksi autohulluksi tunnustautuvalla Savolaisella on tällä hetkellä vuoden 1979 Ford Capri sekä Fiat 124 Sport Spider (vm. 1977), joka on hänen viimeisin museoautohankintansa.
– Olen ihaillut autoja pikkupojasta lähtien. Ensimmäinen harrasteautoni oli Ford Escort. Olen saanut jo lapsena Ford-kasteen, sillä isäni oli nimittäin töissä Fordeja myyneessä Valli-Autossa. Myöhemmin liike muuttui Auto-Iiroksi. Ralli on myös kiinnostanut minua aina, ja olen käynyt katsomassa useita Jyväskylän Suurajoja sekä muita kisoja.
Savolaiselle vanhat autot merkitsevät tietynlaista paluuta lapsuuteen ja nuoruuteen.
– Aina, kun näen ykköskorisen Escortin, tulee mieleen, miten seurasin Hannu Mikkolan menoa rallikisoissa. Sen ajan autot näyttivät lapsen silmiin niin hienoilta, ja ovathan vanhat autot persoonallisia, kun taas nykyautot ovat kuin samasta muotista lähtöisin.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.