”En minä tätä tähän ainakaan jätä” – Järjestötalon odotettua pienempi avustus pakottaa toiminnanohjaaja Raija Reunasen jatkamaan työtään

Rauman Seudun Tules ry:n toiminnanohjaaja Raija Reunanen ja hallituksen puheenjohtaja Kari Koivisto harmittelevat budjetoitua pienempää avustussummaa. Kuva: Iiro Lehtonen

Rauman Järjestötaloa ylläpitävä Rauman Seudun Tules ry oli tehnyt tulevalle vuodelle selvät suunnitelmat.

Yhdistys aikoi palkata itselleen uuden toiminnanjohtajan, jotta Järjestötaloa 15 vuotta ansiokkaasti pyörittänyt Raija Reunanen pääsisi siirtymään viettämään eläkepäiviä.

Rauman Seudun TULES ry:n haaveet kokivat joulukuussa kovan kolauksen, kun yhdistyksen avustushakemus Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukseen (Stea) palautui selvästi toivottua pienemmällä summalla.

Tules ry sai puolet hakemastaan avustussummasta vuodelle 2020.

Sen lisäksi hakemus yhden osa-aikaisen työntekijän palkkaamisesta torpattiin.

Reunanen sisuuntui päätöksestä ja aikoo jäälleen kääriä hihansa.

– En minä tätä tähän ainakaan jätä. Eihän me tätä taloa lopeteta.

– Meillä oli ihan selvät perusteet haettuun tukee, mutta pitää olla tästäkin toimintarahasta kiitollinen, hän sanoo ytimekkäästi.

Rauman Seudun Tules ry piti vuoden alussa kokouksen uuden avustuspäätöksen tiimoilta, ja hallituksen viesti oli selvä.

Yhdistyksen työntekijät jatkavat tulevana vuonna samalla tavalla kuin aiemminkin.

– Talon me tulemme pitämään täysin toiminnassa. Minulla on ainakin yksi työntekijä vielä jatkossa, joka on talkoilla töissä. Sen lisäksi lisäämme kuntouttavien työntekijöiden mahdollisuuksia työllistyä, Reunanen toteaa.

– Mutta tiedän kokemuksesta, että talo ei vain voi mennä pelkästään vapaaehtoisten ja kuntouttavien työntekijöiden varassa eteenpäin.

Hän kuitenkin on valmistautunut siihen, että pakon edessä jo pienistä palkoistakin pitää leikata.

Se vetää Tules ry:n hallituksen puheenjohtaja Kari Koiviston ilmeen entistä vakavammaksi.

– Raija on jo täällä nyt töissä osa-aikapalkalla periaatteessa kellon ympäri joka päivä.

Tules ry arvioi pystyvänsä jatkamaan yhtenä rahakanavana hyvin toiminutta tanssi- ja konserttitoimintaansa.

Kari Koivisto myöntää, että pienemmän avustuksen vuoksi yksi valitettava uudistus on kuitenkin pakko tehdä.

– Jouduimme nyt sanomaan näille meidän tilojamme käyttäville VYT:n yhdistyksille, että he joutuvat jatkossa maksamaan vuosivuokraa. Emme pysty pitämään tätä isoa kiinteistöä muuten pystyssä.

Koiviston mukaan tunti/päivävuokrat muille toimijoille tulevat olemaan joitakin kymppejä, kun hänen arvionsa mukaan vastaavista tiloista muualla puhuttaisiin heti yli sadasta eurosta.

Viime vuonna Järjestötalolla oli yli 800 erilaista kokousta ja tapahtumaa käsityökerhoista tuolijumppiin, joissa kävi yhteensä yli 18 000 ihmistä.

– Jos emme pysty ylläpitämään toimintaa, niin mihin nämä ihmiset sitten menevät? Ei näillä meillä käyvillä yhdistyksillä ole sellaisia rahoja, Koivisto pohtii.

Rauman Järjestötalon tilanne ei ole suinkaan ainutkertainen. Myös Kankaanpäässä toimiva Kankaanpään Seudun Vammaisjärjestöt ry (Kaseva) oli saanut vastaavanlaisen leikkauksen avustusbudjettiinsa, vieläpä samoilla saatesanoilla.

– Kaarinan järjestötalotoiminta sai nolla euroa. He saivat silti aivan samat vastaukset kuin me ja Kasevakin, Raija Reunanen tietää.

Yhdistykset olivat kyselleet leikkausten syitä ja mahdollisia ohjeita tarkempaan raportointiin, mutta Stea ei ollut antanut kyselyihin vastauksia.

– Siitähän on tullut ihan arvostelulaji. Jos osaa tehdä selvityksen hyvin, niin saa täydet pisteet, Kari Koivisto toteaa.