Rauhankadun varteen nousi vuonna 1946 Ernamon kenkätehdas, jonka olivat perustaneet helsinkiläiset Sven Ernamo ja Taisto Alhonen jo vuonna 1938.
Musiikki ja urheilu, erityisesti kilpapyöräily, yhdistivät nuoria miehiä jalkineiden valmistuksen ohella.
He olivat muun muassa olleet jo vuonna 1930 perustamassa Helsinkiin Voimistelu- ja urheiluseura Pyörä-Toverit ry:tä.
Sven ”Svenu” Ernamo toimi Raumalla kenkätehtaan toimitusjohtajana ja Taisto Alhonen teknisenä johtajana.
– Taisto suunnitteli ja ideoi kenkiä, joista parhaat otettiin tuotantoon. Hän kävi Svenun kanssa usein ulkomailla kenkäalan messuilla hakemassa vaikutteita ja esittelemässä Ernamon jalkineita, Toini Alhonen, 98, kertoo aviomiehestään.
Raumalaisen kenkätehtaan tuotantoa myytiin sekä kotimaassa että ulkomailla: Keski-Euroopassa, Pohjoismaissa ja silloisessa Neuvostoliitossa.
– Meillä oli Helsingissä pysyvä kenkänäyttely, ja vuosittain meillä kävi ruotsalainen mallimestari, joka osallistui kenkämalliston suunnitteluun, Toini Alhonen muistelee.
Ernamolla oli useita kenkämerkkejä, kuten ERA, Erabella ja Milano.
Raumalaistehdas tunnettiin erityisesti mukavista jalkineistaan, jotka leveähkön lestinsä vuoksi sopivat useimpiin jalkoihin.
– Isä valmisti tilauksesta kenkiä myös yksityisille asiakkaille, joilla oli ongelmia löytää sopivia kenkiä itselleen, Sinikka Alhonen muistelee.
Hänen sisarensa Eeva Alhonen lisää, että Ernamon kengissä ryhdyttiin jossain vaiheessa käyttämään taipuisaa Dualastic-pohjaa pinkopohjan sijaan.
– Muistan, miten isä testasi pohjan pakkasenkestävyyttä säilyttämällä kenkiä meidän pakastimessa, Eeva Alhonen nauraa.
Tammikuun alkupäivinä 1956 Ernamon kenkätehtaalla syttyi tulipalo, joka tuhosi tehdasrakennuksen niin, ettei siitä jäänyt pystyyn kuin mustina törröttävät ulkoseinät.
Räjähdysmäisesti edenneessä tulipalossa menetettiin tehtaan miljoonien markkojen arvoiset koneet ja varastot. Tontilla ollut erillinen neulomo-konttorirakennus kuitenkin säästyi tuholta.
Palon syttymissyytä ei koskaan saatu selville. Muutama kuukausi kenkätehtaan paljon jälkeen Suomessa alkoi suurlakko.
– Taisto oli sinnikäs ja lähti ensi töikseen Englantiin tilaamaan uudet koneet palaneiden tilalle. Hän myös hoiti pikaisesti tehtaalle korvaavat tilat eri puolilta kaupunkia, jotta tuotanto pääsi nopeasti jatkamaan väliaikaisissa tiloissa, Toini Alhonen kertoo.
Vuonna 1958 kenkätehtaalle valmistui arkkitehti Keijo Vallin suunnittelema uusi tehdasrakennus, joka rakennettiin palaneen rakennuksen paikalle.
Valli suunnitteli myös Ernamon ja Alhosen perheille omakotitalot tontin kulmaan. Nykyisin suojelustatuksella merkityt talot valmistuivat vuonna 1959.
Sven Ernamo jäi eläkkeelle vuonna 1974 ja Taisto Alhonen muutama vuosi hänen jälkeensä. Ernamon liiketoiminta siirtyi Jouni Lietosalmelle, joka siirsi tehtaan myöhemmin Kairakadulle.
Rauhankadun ja Hakunintien välissä sijaitsevalla tehdasalueella on vuosikymmenten aikana nähty monenlaista yritystoimintaa.
Oraksella oli siellä armatuuritehdas, ja kenkätehtaan konttoriksi kunnostetussa rakennuksessa toimi aikoinaan sementtivalimo. Samassa rakennuksessa aloitti 1980-luvulla kuntosali ja myöhemmin nuorten työpaja. Myös tämä rakennus tuhoutui tulipalossa, joskin kymmeniä vuosia kenkätehdaspalon jälkeen.
Kenkätehtaan päärakennuksessa toimi monet vuodet ainakin mattokutomo Bird Design, nahka-alan yritys sekä huutokauppakamari.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.