Eurajokelaiselta "puukkomaakari" Seppo Hannulalta puuttuu vielä suomenmestaruus

Seppo Hannula on kehittänyt puukontekijän taitojaan osallistumalla esimerkiksi tuohituppikurssille. Hannula pitää tärkeänä sitä, että puukkoharrastajat vaalivat Suomen Puukkoseuran tavoin suomalaista perinteistä puukontekijän käsityötaitoa. Kuvat: Juha Sinisalo

Rauman kansalaisopiston puukkokurssit ovat perinteisesti olleet hyvin suosittuja vuodesta toiseen. Kun ilmoittautumisaika on käsillä, puukkokurssit täyttyvät aina muutamassa minuutissa.

Vuonna 2007 eurajokelainen Seppo Hannula oli nopea ja pääsi kuin pääsikin Into Seikkulan puukko-oppiin Rauman kansalaisopistoon.

Siitä alkoi harrastus, joka laajeni opetustyön puolelle vajaa kymmenkunta vuotta sitten.

– Se taisi olla vuosi 2010 tai 2011, kun Seikkula pyysi meitä kurssilaisia miettimään keskuudestamme, kuka voisi jatkaa pukkokurssin opettajana, sillä Seikkula ilmoitti tuolloin luopuvansa kokonaan opetustehtävistä, Hannula kertoo.
Hän muistelee Hannu Laineen todenneen, että ellei kukaan muu ole halukas, niin hän voisi alkaa opettaa, mutta yksin hän ei siihen luvannut ryhtyä.

Hannulalla on kotitilallaan sekä metallipaja että puuverstas.

– Niinpä minä sitten ilmoittauduin toiseksi opettajaksi, Hannula hymyilee.

Puukkokursseja Seppo Hannula opettaa nyt kahdesti viikossa. Toinen on Rauman kansalaisopistossa, toinen Eurajoella Otsolan opiston alaisuudessa. Myös Hannu Laineella on kaksi ryhmää.

Kiinnostus puukkojen valmistamista kohtaan syttyi Hannulalla jo parikymmentä vuotta sitten "jostain taontahommista".

– Työkaverin kanssa juteltiin, että olisi kiva alkaa tehdä jotain taontahommia. Meidän piti rakentaa ahjokin, mutta jotenkin se vain jäi, kunnes tein sellaisen yhdessä poikani kanssa, joka oli siihen aikaan yläasteikäinen. Taoimme kaikenlaisia käyttöesineitä, myös pari puukkoa, jotka syntyivät ihan omin päin.

Puukkojen valmistamisen saloihin Hannulan innoitti hänen ystävänsä, jonka kätten töitä mies kävi ihailemassa.

– Sitä kautta hakeuduin Rauman kansalaisopistoon.

Puukon kahvoja valmistetaan usein visakoivusta, jonka syyt ovat usein hienokuvioisia.

Puukontekijän pitää osata työstää metallin lisäksi nahkaa, puuta sekä esineen kahvaan tai tuppeen koristeeksi tulevaa muuta materiaalia, kuten esimerkiksi sarvea, luuta tai pahkaa.

– Terän muoto taotaan puukkoteräksestä, minkä jälkeen terä hiotaan ja karkaistaan sekä lopuksi teroitetaan. Sitten on vuorossa kahvan puun muotoilu ja reiän poraaminen terää varten. Mikäli kahvan ja terän väliin tulee hela, se sovitetaan paikoilleen. Puusta valmistetaan myös lesta eli terän suoja, ja sitten ryhdytään valmistamaan tuppea, johon voidaan tehdä erilaisia pintakäsittelyjä ja kuviointeja.

Hannula huomauttaa, että puukon terä voi olla myös moneen kertaan taiteltua ja venytettyä damastiterästä, joka on kestävyydeltään huippuluokkaa.

Damastiteräs on moneen kertaan laskostettua ja venytettyä vahvaa terästä. Helan sovittaminen terän ja kahvan väliin on yksi haastavimmista vaiheista puukonvalmistuksessa.

Seppo Hannula on osallistunut useaan kertaan Suomen Puukkoseuran järjestämään SM-puukko-kilpailuun, joka pidetään Fiskarsissa. Hannula on saavuttanut kisoissa kaikkiaan kahdeksan palkintosijaa; kakkosia ja kolmosia, vaan ei ykköspalkintoa, vielä.

Tuorein SM-sijoitus hänellä on tältä vuodelta. Hannulan siro kilpailupuukko tuli toiseksi Linnanneidon korupuukko -sarjassa. Kauniin, korumaisen puukon terä on damastiterästä, kahva koivunpahkaa ja tuppi messinkiä.

Seppo Hannula saavutti SM-puukko 2020 -kilpailussa toisen sijan Linnanneidon korupuukko -sarjassa, johon hän osallistui hieman tämän tyyppisellä puukolla.

Vuosien kuluessa Hannula on valmistanut useita kymmeniä puukkoja, joista pieni osa on päätynyt lahjaksi tai myyntiin. Puukkoharrastustaan varten hänellä on kotonaan sekä puu- että metalliverstaat.

Ideat puukkoihinsa Seppo Hannula saa kirjoista, lehdistä ja netistä. Hänellä onkin usein joku puukko tai muu käyttöesine valmistumassa tai suunnitteilla.

Miten minusta tuli kansalaisopiston ope -juttusarjassa esittelemme eri alojen harrastajia, jotka ovat päätyneet opettajaksi Rauman kansalaisopistoon.