Isä ja tytär samanlaisissa verkkareissa

Tytti ja Harri Virtanen ovat aina tulleet hyvin toimeen keskenään, niin jalkapallokentällä kuin työelämässäkin. Kuvat: Pekka Lehmuskallio


Kun Harri ”Hati” Virtanen ja Kaija Savunen vuonna 1994 vihittiin, hääpari oli pukeutunut Pallo-Iirojen verkkareihin.
Samanlaiseen asuun oli puettu myös pariskunnan tytär, joka sai vihkimistilaisuuden jälkeen suoritetussa kasteessa nimen Tytti.

Siitä hetkestä alkaen Tytti Virtanen sai kasvaa jalkapalloseuran tahdissa, olihan hänen äitinsä tuohon aikaan seuran toiminnanjohtaja ja isä Pallo-Iirojen edustuksen valmentaja.

– Olin kantokopassa mukana seuran talkoissa ja kaikenlaisissa tilaisuuksisa. Nappulaliigan Lilliputteihin menin heti, kun se vain oli mahdollista. Muistan, että silloin kaikkein hienointa oli kioskilla käyminen ja hiekkakakkujen tekeminen Lonsin hiekkakentällä, Tytti Virtanen nauraa.

Jalkapallosta muodostui Tytille tärkeä osa elämää lapsesta lähtien. Pian taitava tyttö nostettiin pelaamaan itseään neljä vuotta vanhempien mukaan, ja naisten ykkösessäkin hän pääsi pelaamaan jo C-ikäisenä.

– Jonkin aikaa pelasin Pallo-Iirojen ja FC Rauman yhteisjoukkueessa naisten kolmosessa, ja takaisin Iiroihin menin kaudeksi 2012–2013. Silloin minulta meni polvi ensimmäisen kerran. Kahdeksantoista vuotiaana polvi meni toisen kerran, ja siihen loppui sitten minun jalkapalloilijan urani.

Ylioppilaaksi Tytti kirjoitti vuonna 2013, minkä jälkeen hän aloitti Harri-isänsä firmassa, Kunto-Raumassa, hierojan oppisopimuskoulutuksen. Hierojan ammatin lisäksi Tytti opiskeli lähihoitajaksi.

– Niitä töitä tein muutaman kuukauden. Nyt olen toista vuotta Rauman opettajankoulutuslaitoksella, jossa opiskelen lastentarhanopettajaksi.

Tarmokas nuori nainen toimii opiskelujensa ohessa hierojana ja ryhmäliikuntaohjaajana. Monta vuotta hän valmensi lapsia ja nuoria jalkapallossa, mutta siihen ei aika enää opintojen vuoksi riitä.

– Niin, ja olenhan minä isän nimittämä toimitusjohtaja täällä Kunto-Raumassa, Tytti Virtanen naurahtaa.

Pallo-Iirojen verkkarit ovat vaihtuneet Harri ja Tytti Virtasella Kunto-Rauman asuihin. Tulevaisuudessa firman logoa ei nähdä Tytin yllä enää niin usein kuin nyt, sillä nuori nainen opiskelee parhaillaan lastentarhanopettajaksi.

Tampereelta Raumalle vuonna 1981 muuttanut jalkapalloilija Harri Virtanen aikoi pelata Pallo-Iiroissa vain ”muutaman vuoden”. Raumalaista hänestä ei pitänyt tulla.

Toisin kuitenkin kävi.

– Olin tuolloin 18-vuotias, ja halusin lähteä pois kotoa. Olin jo valmistunut fysioterapeutiksi. Pari kaveria houkutteli minut Raumalle Pallo-Iiroihin, joka pelasi tuolloin kolmosdivisioonassa. Tavoitteena oli nostaa joukkue kakkoseen, mikä sitten onnistuikin, Harri selvittää.

Vuonna 1982 Hati perusti kumppaniensa kanssa fysioterapia-alan yrityksen Satamakadun varrelle.

Yrityksen nimi oli Keskusaukion fysikaalinen huoltoasema.

Muutamia vuosia myöhemmin nimi muuttui Kunto-Raumaksi ja toimipaikka Valtakadun varteen, sittemmin Nortamonkadulle.

Nykyään Kunto-Rauma toimii Pakkahuoneenkadulla Potkurin yläkerrassa.

Turkulaisen valmentajan Rainer ”Iikka” Forssin johdolla Pallo-Iirot nousi Harri Virtasen aikana vielä ykköseenkin. Tämä tapahtui vuonna 1983.

Hati pitää Forssin valmentajantyötä suuressa arvossa.

– Iikka jaksoi ajaa vihreällä Ladallaan Raumalle viitenä päivänä viikossa, mikä oli todella kova juttu. Hänelle jalkapallo oli koko elämä.

Hati itse pelasi Pallo-Iirojen edustuksessa vuoteen 1988. Uran päätti – mikäs muu kuin polvi, joka ei tullut enää kuntoon.

– Fysioterapeutti ei saanut itseään kuntoutettua, hymähtää mies, joka ei kuitenkaan hylännyt jalkapalloa.

Hän toimi joukkueenjohtajana, huoltajana ja ykkösessä pelaavan edustuksen valmentajana vuosina 1994–97.

Neljännesvuosisadan Harri Virtanen valmensi junioreita.

Sekä isä että tytär Virtanen seuraavat jalkapalloa edelleen tiiviisti. He ovat myös varsin aktiivisia ihmisiä. Työt Kunto-Raumassa pitävät Hatin kiireisenä, ja työnsä vastapainona hän mökkeilee, golfaa, sauvakävelee ja ulkoiluttaa koiria.

Tytillä ei vapaa-aikaa juuri ole. Opinnoistaan hän rientää yleensä aina johonkin töihin. ”Kortilla” olevaan omaan aikaan Tytille kuuluvat oleellisesti hyvät ystävät sekä liikunta.

Molemmat arvostavat Raumaa kotikaupunkina.

– Rakastan Raumaa. Siksi jäin tänne. En kaipaa enää muualle. Olen saanut täältä ystäviä ja päässyt kaupunkiin hyvin sisään. Tämä on loistava paikka kasvattaa lapsia. Harrastusmahdollisuudet ovat paremmat kuin monessa muussa kaupungissa, Harri Virtanen toteaa.

– Tämä on idyllinen ja rauhallinen kaupunki, jossa minulla on kaikki tärkeät: perhe, ystävät, työ, koulu, harrastukset ja meri. Minulla ei ole mitään syytä lähteä täältä pois, Tytti Virtanen summaa.

Virtanen & Virtanen

  • Harri Tytistä: ”Meillä on aina synkannut hyvin. Opetin Tytin ajamaan autoakin, eikä meille tullut kertaakaan sinä aikana riitaa. En pystyisi pyörittämään firmaa ilman Tyttiä. Hän on järkevä, viisas ja kaunis isin tyttö, johon voin aina luottaa. Olisin toivonut, että hän olisi ottanut yrityksessä enemmän johtajuutta, mutta ymmärrän, että hän on nyt löytänyt lastentarhanopettajan ammatista oman uransa.”
  • Tytti Harrista: ”Hati on yksi kilteimmistä ihmisistä, jonka tiedän. Hän on epäitsekäs, ajattelee aina ensin muita ja vasta sitten itseään. Olen oppinut isältä, että kohti päämäärää mennään, eikä milloinkaan parane luovuttaa. Keinot kyllä keksitään aina tavalla tai toisella. Isä on myös innovatiivinen ja hän kehittää ja laajentaa yritystään koko ajan. Hati ei pelkää uusia haasteita.”

Tavalliset Virtaset
Vinkkaa Virtanen! Kukapa meistä ei Virtasta tuntisi. Vinkkaa toimitukselle, ketä Virtasta haluaisit meidän jututtavan. Lähetä vinkkisi: toimitus@marvamedia.fi