Maija Willman (vas.) ja Marja Laanti Rauman Maatalousnaisista sekä Simo Arvela Nihattulan nuorisoseurasta ovat mielissään hienosti alkaneesta yhteistyöstä Kollan Kalliopirtin tapahtumajärjestelyissä, mistä helatorstaiaaton Helavalu on oiva osoitus.
Kollan Kalliopirtillä oli vuosikymmeniä tapana ottaa kesää vastaan aina helatorstain aattona. Kollan, Nihattulan, Tarvolan ja Uotilan kylien asukkaiden yhteisessä tilaisuudessa oli ohjelmaa koko perheelle. Kalliopirtin omistavan Nihattulan nuorisoseuran nykyinen puheenjohtaja Simo Arvela muistelee itsekin osallistuneensa nuorempana monet kerrat Helavalu-tapahtumaan.
– 1970-luvulla Kalliopirtin päädyssä sijaitsevalla kalliolla poltettiin aattona helavalkeita, eli kalliolle kasattiin kokko, jonka loimussa sitten tapahtumaa vietettiin, Arvela muistelee.
Jossain vaiheessa juhlan pitkä perinne hiipui, ja lopulta loppui kokonaan, mutta nyt Nihattulan nuorisoseura on päättänyt herättää Helavalu-tapahtuman uudelleen henkiin.
Järjestelyissä tärkeänä yhteistyökumppaninaan sillä on Rauman Maatalousnaiset.
– Entisaikaan yhdistyksillä oli tapana järjestää omia tapahtumia, joita sitten mustasukkaisesti yritettiin vaalia ja pitää omana asiana. Me olemme kuitenkin tulleet maatalousnaisten kanssa siihen tulokseen, että yhteistyössä on voimaa, Arvela vakuuttaa.
Yhdistykset ovatkin nyt yhdessä miettineet, miten ne saisivat parhaiten aktivoitua kyläläisiä.
– Kalliopirttihän on mitä loistavin paikka järjestää yhteisiä tilaisuuksia, ja kun talo tulee kyläläisille ja miksei kaupunkilaisillekin tutuksi, uskomme, että sen piiriin on mahdollista saada myös vakituisia käyttäjiä.
Nuorisoseura vuokraa remontoitua ja hyvin varusteltua Kalliopirttiään yksityisille, yrityksille ja yhteisöille niin juhla-, tapahtuma- kuin kokouskäyttöönkin.
Talossa toimii jo nyt ”enemmän tai vähemmän vakituisesti” kokoontuvia jumpparyhmiä – ja perjantaisin aina, kun varauskalenteri antaa myöden, pirtillä järjestetään suosittuja iltapäivätansseja, joissa käy noin sata innokasta tanssijaa.
– Olemme ylpeitä talostamme, jonka iso juhlasali sekä noin 50 henkeä vetävä ruokailutila muuntuvat monenlaiseen käyttöön. Helavalu-tapahtuman yksi tarkoitus onkin esitellä Kalliopirttiä sekä kuulla ihmisiltä vinkkejä, minkälaista toimintaa taloon haluttaisiin, Arvela sanoo.
Keskiviikkona 25. toukokuuta Kalliopirtillä pidettävän Helavalun ohjelman avaa kello 17.30 Rauman Iltanäyttelijöiden lastennäytelmä Piippuhyllyn Patterström – ja ilomielikuvituksen alkeet. Lasten mielikuvitusmaailmaa valottava näytelmä sopii aiheensa puolesta myös aikuisille.
– Ohjelmassa on lisäksi harmonikkamusiikkia ja kaikenikäisille sopivaa kisailua. Pihapiirissä on makkaranpaistopisteitä sekä tarvikkeita omien makkaratikkujen vuolemiseen, Rauman Maatalousnaisten puheenjohtaja Marja Laanti kertoo.
– Niin ja tietenkin tarjolla on myös kahvia, mehua ja pullaa, huomauttaa Maija Willman Maatalousnaisista ja lisää, että kaikissa on vapaaehtoinen maksu.
Helavalu-tapahtuma on kaikille avoin eli myös kaupungissa asuvat ovat tervetulleita viettämään helatorstain aattoiltaa Kalliopirtin ympäristöön.
Nihattulan, Kollan, Tarvolan ja Uotilan kyliin on viime vuosina muuttanut lapsiperheitä, jotka haluavat asua hieman väljemmin, maalaismaisessa ympäristössä, mutta kuitenkin lyhyen matkan päässä kaupungista.
– Vanhempi väki muuttaa täältä kaupunkiin asumaan kerrostaloihin, ja tänne taas tulee uusia asukkaita, mikä näkyy siinä, että myynnissä olevat talot menevät nopeasti kaupaksi, Nihattulan nuorisoseuran johtokunnan jäsen Sirke Vahteristo kertoo.
– Emme me tietenkään pysty tarjonnassa kilpailemaan kaupungin kanssa, mutta järjestämällä Helavalun haluamme tarjota kyläläisille tapahtuman, jossa he voivat tutustua muihin kyläläisiin ja viettää mukavan illan yhdessäolon ja ohjelman parissa. Tarkoituksena on, että Helavalusta tulisi jälleen jokavuotinen perinne, Simo Arvela muotoilee toiveikkaana.
Helavalu Kollan Kalliopirtillä (Kollantie 158) ke 25.5. klo 17.30 alkaen.
Helatorstai ja helatorstain aatto
Jeesuksen taivaaseenastumisen muistoksi vietettävää juhlaa, helatorstaita, vietetään 40 päivää pääsiäisen jälkeen, aikaisintaan 30.4. ja viimeistään 3.6.
Päivä on saanut nimensä ruotsin kielen helg-sanasta (pyhä).
Pakanuuden ajalta periytyvä hela puolestaan on kevään juhla, joka ajoittuu kylvökauden alkuun, ja sitä vietetään, jotta jumalat olisivat suosiollisia ja antaisivat hyvän sadon
Vanha kansa piti helatorstaita vuoden pyhimpänä päivänä, mistä kertoo hailuotolainen sanonta: ”Helatorstai on niin iso juhla, ettei maan ruohokaan silloin kasva.”
Suomessa helatorstaihin ovat liittyneet helkavirret, helkajuhlat ja helavalkeiden polttaminen.
Helavalkeat sytytettiin perinteisesti helatorstain aattona ja niitä poltettiin usein helluntaihin saakka.
Helkajuhlissa laulettiin helkavirsiä, joissa keskeisinä ovat kolme balladia: Mataleenan legenda, Inkerin virsi ja Annikaisen virsi.
Lähteet: Vanhan kansan merkkipäivät, Laiho ja Heikkinen ja Wikipedia.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.