Herbert Albrecht lahjoitti Rauman kirjastoon kotimaansa kirjallisuutta – nobelisti Heinrich Böllillä on ollut Albrechtille suuri merkitys

Albrecht toivoo, että kirjasarjasta olisi iloa saksan kieltä osaaville.

Herbert Albrecht toi Rauman kirjastoon saksankielisistä kirjallisuutta. Albrecht asuu osan vuodesta Raumalla. Tällä viikolla on aika jättää Rauma taakse ja suunnata takaisin kotikaupunkiin Waldshut-Tiengeniin.

Raumalla osan vuotta asuva Herbert Albrecht lahjoitti maaliskuussa Rauman kirjastolle maanmiehensä, nobelisti Heinrich Böllin tuotannosta 2000-luvulla painetun, 27-osaisen edition.

– Koska olin fani, tilasin koko sarjan.

Albrecht kuvaa Böllin olleen hänelle henkilökohtaisesti kuin messias.

Silti hänkään ei ole lukenut lahjoittamansa kirjasarjan kaikkia teoksia.

– Näiden lukemiseen tarvitsee kokonaisen ihmiselämän.

Albrecht sanoo pitävänsä kovasti Rauman kirjastosta ja lainanneensa sieltä kirjojakin.

Albrecht toivoo, että kirjasarjasta olisi iloa saksan kieltä osaaville.

– Olen iloinen, että nämä kirjat ovat nyt täällä Raumalla.

Herbert Albrecht on kotoisin Sveitsin rajalla sijaitsevasta 20 000 asukkaan Waldshut-Tiengenistä. Raumalla hänellä ja hänen raumalaislähtöisellä Paula-puolisollaan on kaupunkiasunto, jossa he viettävät säännöllisesti osan vuotta.

– Suomessa olen käynyt vuodesta 1964 lähtien, sillä appivanhempani asuvat Raumalla.

Rauman seudulla asuu muitakin vaimon sukulaisia. Vuosikymmenten aikana Rauma onkin muodostunut toiseksi kodiksi.

Saksan sodanjälkeiseksiomaksitunnoksikin kutsuttu Heinrich Böll (1917–1985) kuvasi varhaisessa tuotannossaan toista maailmansotaa ja natsiaikaa. Tuo aikakausi liittyy läheisesti myös Herbert Albrechtin oman suvun tarinaan: SS tappoi hänen Hermann-setänsä sodan aikana Itävallassa. Albrecht on tutkinut setänsä kohtaloa ja sanoo, että hänellä on siitä kirjoitettuna liki 60-sivuinen dokumentti.

Albrecht totesi kirjastossa järjestetyssä lahjoitustilaisuudessa, että on edelleen raskasta olla saksalainen. Hän sanoo kokevansa, että 12-vuotinen natsiaika on varjostanut hänen koko elämäänsä.

– Niin myös monien muiden saksalaisten, joista Heinrich Böllkin oli yksi. Hän vihasi Hitleriä, natseja ja sotaa sekä kaikkia hallinnon ja byrokratian autoritaarisia rakenteita niin valtioissa kuin kunnissa ja kaupungeissa, Albrecht kuvaili.

Myös Albrechtin vanhemmat olivat niin natsihallintoa kuin sotaa vastaan. Hän kertoo, että hänen äitinsä nimi kirjoitettiin kaupungintalon mustalle taululle, koska hän käytti juutalaisia kauppoja.

Käsityöläis-isä puolestaan sai kirjeen natspormestarilta, jossa varoitettiin, ettei hän saa töitä ellei liity natsipuolueeseen.

– Vanhempani eivät olleet sankareita, mutta heillä oli asennetta. Se ei ollut diktatuurin aikana helppoa. Siksi olen ylpeä heistä.

Albrecht itse oli viisivuotias kun sota päättyi.

Myöhemmässä tuotannossaan Böll kritisoi terävästi Länsi-Saksan uutta taloushuumaa ja perisaksalaista porvarillisuutta. Böll myös uskoi, että kirjailijan tehtävä on kuvata kitkaa julkisen kielenkäytön ja todellisuuden välillä. Romaanien lisäksi hänen tuotantoonsa kuului myös näytelmiä, kuunnelmia, runoja ja esseitä.

Böll isännöi kodissaan venäläistä toisinajattelija Alexander Solschenizyniä sekä venäläistä kirjailijaa Lev Kopeleviä ja oli huolissaan maailman konflikteista, Albrecht kertoo. Hänellä oli myös vihollisia.

– Böllin elämä ei ollut helppoa, hän eli taistellen.

Böll palkittiin Nobelilla 1972. Hänen kirjojaan on käännetty yli 30 kielelle.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut