Puutarhan pölyttäjien ja muiden hyödyllisten ötököiden määrän vähenemisestä huolestuneet kotipuutarhurit ovat viime aikoina innostuneet hyönteishotelleista.
– Hyvä, että ihmiset ovat havahtuneet asiaan, mutta se ei riitä, että ihmiset toistelevat kuin mantraa, että ”minulla on hyönteishotelli”, ja sitten tulee hiljaista. Ihmiset eivät edes tiedä, keitä hotelliin tulee asumaan. Ötökkähotelli ostetaan tai tehdään itse, ”kun kaikilla muillakin on, biologi Leena Luoto toteaa.
Hän korostaa, että eri hyönteislajien käyttäytymistä pitäisi kuitenkin tuntea syvällisemmin, jotta hotelleista hyötyisivät sekä niiden asukkaat että puutarhurit
Useita hyönteishotelleja rakentanut Luoto muistuttaa, että rakennelma on tarkoitettu lähinnä hyönteisten talvehtimiseen.
Hän itse asettelisi hotellinsa sekä ylös rakennuksen seinälle että myös maan tasalle.
– Korkealle ripustettuun hotelliin tulevat asumaan vain ne, jotka talvehtivat luonnossakin korkealla olevissa suojapaikoissa, esimerkiksi erakkoampiaiset ja villimehiläiset.
Maan pinnan lähellä olevaan hotelliin taas saapuvat talvehtimaan lajit, jotka hakeutuvat kivien alle ja karikkeen suojaan.
– Tällaisia ovat esimerkiksi maakiitäjät ja leppäkertut.
Viime aikoina Leena Luoto on rakentanut hyönteishotelleja metallisiin kivikoreihin, joihin hän on työntänyt kivien lomaan putkiloita, käpyjä ja kaarnanpaloja.
– Katon olen valmistanut liuskekivistä, joiden päälle olen laittanut multaa ja siihen maksaruohoa kasvamaan.
Muutamia vuosia sitten Luoto perusti miehensä biologi Heikki Luodon kanssa nettiin Ötökkätieto-sivuston, jossa on kuvaukset jo yli 1 000 pihapiirin hyönteisestä.
Sivustolta saa tietoa hyönteisten elintavoista, ulkonäöstä ja esiintymisestä. Lisäksi jokaisen ötökän kohdalla on liikennevalo, joka kertoo otuksen hyödyllisyydestä, harmittomuudesta tai haitallisuudesta.
– Vähintä, mitä puutarhurin tulisi jostakin hyönteislajista tietää, on se, missä se elää, mitä se tekee ja mikä merkitys sillä on puutarhan monimuotoisuuden kannalta.
Vahingossa voi nimittäin tuhota puutarhan kannalta hyödyllisiä tai harmittomia otuksia.
– Monet hyönteiset ovat lapsena erinäköisiä kuin aikuisena. Esimerkiksi toukat ovat vähän kuin sadun rumia ankanpoikasia. Siksi jotkut kotipuutarhurit saattavat listiä alkujaan rumat mutta aikuisena hyvin hyödylliset ötökät suoralta kädeltä.
Biologin mielestä on ikävää, että ihminen sotkee omilla toimillaan luonnon ravintoketjua.
– Meillä on hyvin ihmiskeskeinen tapa tarkastella lajeja. Pitäisi kuitenkin muistaa, että olemme kaikki tasavertaisia täällä. Luonto ei tarvitse ihmistä, mutta ihminen kyllä tarvitsee luontoa.
Hedelmä- ja marjakasveja pölyttäjille
Käytännössä kaikki kukkivat kasvit houkuttelevat luokseen hyönteisiä.
Mikäli puutarhan pölyttäjiä halutaan varmimmin muistaa, kannattaa pihalle istuttaa esimerkiksi hedelmäpuita ja marjapensaita, joiden kukilla käy monenlaisiä pörriäisiä.
– Pölyttäjät näyttäisivät pitävän myös yrttien kukista, Viherkäisen puutarhakauppias Kirsi Sjöroos kertoo.
Biologi Leena Luoto tietää, että hyönteiset näkevät värit eri tavalla kuin ihmiset. Siksi esimerkiksi violettiin vivahtavat kukat toimivat hyvänä magneettina.
– Yrteistä mintulla, laventelilla, salvialla ja oreganolla on oikean väriset kukat. Myös jättiverbenan, krookuksen, sinililjan ja vuorenkilven violettisävyiset kukat houkuttelevat pölyttäjiä, Luoto luettelee.
Keltaisen sävyiset kukatkin ovat pölyttäjien mieleen. Esimerkiksi leskenlehdet ja pajut hyötyvät pölyttäjien vierailuista.
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Raumalaisessa 15.5.2019