Hyönteismyönteisyys hyödyttää kaikkia: "Leikkaamaton apilanurmi on kesän paras pörriäisbuffetti"

Hyönteisillä on merkittävä rooli ruoantuotannossa ja monimuotoisuuden ylläpitämisessä.

| Päivitetty

Leikkaamaton pihanurmi on kimalaisten ja muiden hyönteisten aarreaitta.

Laiska puutarhuri, joka antaa ”kaikkien kukkien kukkia” on hyönteisten paras kaveri. Esimerkiksi pihanurmesta ylös ponnistavien voikukkien voi antaa mainiosti kukkia loppuun ja vasta sitten ne voi jyrätä sileiksi ruohonleikkurilla. Samoin kannattaa toimia nurmen muiden kukkivien kasvien, kuten valkoapilan kanssa.

– Leikkaamaton voikukka- tai apilanurmi on kesän paras pörriäisbuffetti, toteaa Rauman puutarhayhdistyksen puheenjohtaja Mari Pohjalainen.

Rikkakasvien torjunta-aineet kannattaisi hänen mukaansa myös unohtaa.

– Samalla, kun myrkyttää rikkakasveja, tulee hävittäneeksi hyödyllisiä kasveja, jotka ovat pörriäisille sekä muille puutarhan hyönteisille elintärkeitä.

Pohjalainen on käynyt luennoimassa hyönteismyönteisestä puutarhasta useille eri toimijoille – ja syystä.

Elinympäristöjen yksipuolistuminen ja jopa katoaminen, vieraslajit, hyönteismyrkyt ja ilmastonmuutos ovat aiheuttaneet hyönteiskadon, joka voi olla ihmiskunnalle kohtalokas.

Pohjalainen muistuttaa, että hyönteisillä on merkittävä rooli ruoantuotannossa ja monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Ne ovat osa ravintoketjua ja ekosysteemiä ja ne vaikuttavat ilmaa puhdistavien ja eroosioita ehkäisevien kasvien menestymiseen ja lisääntymiseen.

Ihmisillä on Pohjalaisen mukaan tarve hallita, muokata ja rajata luontoa. Kotipihoillakin suositaan tarkoin rajattuja, selkeitä alueita, joista luonto on ”siistitty” pois.

– Kehotankin katsomaan omaa pihaa nyt uusin silmin: mitä minä voisin tehdä luonnon monimuotoisuuden eteen? Omalla pihallanikin on kuivia ja vähämultaisia paikkoja, joissa en ole saanut nurmikkoa kasvamaan. Näiden suhteen olen antanut luonnon hoitaa homman, ja nyt näillä alueilla kukkii muiden muassa siankärsämöä, päivänkakkaraa ja jänönapilaa

Pörriäisten paratiisissa olisi hyvä, jos siellä kasvaisi keväästä syksyyn järjestyksessään vaikkapa krookuksia, kurjenpolvia, vadelmia, laventelia, ajuruohoa, kehäkukkia, auringonkukkia ja syysastereita.

Pohjalainen neuvoo, että kun pihaan, puutarhaan tai vaikkapa parvekelaatikkoon valitaan kasveja, olisi hyvä, että kukkivaa riittäisi aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn.

– Esimerkiksi varhain keväällä, kun muita kukkia ei juurikaan vielä luonnosta löydy, perhoset ja pörriäiset surraavat pajujen ympärillä, sillä pajun kukista ne saavat tärkeää ravintoa.

– Siksi tontin perukoille olisi hyvä jättää jonkin verran pajupöheikköä pystyyn.

Istuttamisessa kannattaa Pohjalaisen mukaan suosia kerroksellisuutta, sillä pörriäisten lisäksi puutarhassa häärää lukematon joukko muita hyödyllisiä hyönteisiä, jotka oleilevat maan tasalla tai sen alla.

– Nämä hyönteiset parantavat maaperän monimuotoisuutta.

Hän kehottaa myös suosimaan luonnonkasveja sekä sellaisia, joita ei ole pitkälle jalostettu.

– Hyönteiset ymmärtävät tällaisia kasveja paremmin. Esimerkiksi uudet ja erikoiset lajikkeet saattavat hämätä niitä näyttävyydellään ja väreillään, mutta pitkälle jalostetut kukat eivät välttämättä tuotakaan mettä ollenkaan.

Lisää pölyttäjäkasveja löydät esimerkiksi Ylen julkaisemasta 101:n kasvin listasta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/03/27/nailla-kasveilla-teet-parvekkeesta-tai-puutarhastasi-porriaisten-paratiisin

Osallistu hyönteismyönteiseen haasteeseen

Rauman kaupungin Wihertoimi haastaa kaupunkilaiset mukaan Rauma 580 -juhlavuoden niittytempaukseen.

Niityn voi toteuttaa omalle takapihalle, kukkapurkkiin tai vaikka parvekelaatikkoon.

Haasteeseen osallistuvat voivat merkitä niityt kartalle kuvan kera kaupungin sähköisen palautepalvelun Hankkeet-osiossa.

Helpoiten niityn voi perustaa jättämällä huonosti kasvavan nurmen leikkaamatta ja seurata, mitä maan omasta siemenpankista ponnistaa.

Kukkivan niityn saa aikaiseksi varmimmin kylvämällä sen niittysiemenseoksesta.

Kaupungin omanakin tavoitteena on panostaa aiempaa enemmän luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen kaupunkiympäristössä.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut