Varusmiessoittokunnan saksofonisti Inkeri Nora soittaa lauantaina tutussa konserttipaikassa, nimittäin Rauma-salissa.
– Kiva tulla soittamaan Raumalle, kun yleisössä on tuttuja kasvoja, tammikuussa varusmiespalvelunsa aloittanut Nora kertoo.
Varusmiessoittokunta on osoittautunut Rauman Poikasoittokunnan ja Rauman Soittokunnan puhaltajalle juuri sellaiseksi kokemukseksi, jota hän ehkä vähän osasi odottaakin.
– Siellä aiemmin soittaneet tutut kertoivat, että meininki on hyvä. Yhtään ei ole kaduttanut, että hain.
Hakemistaan Parolannummen Panssariprikaatissa toimivaan soittokuntaan Nora tosin panttasi aivan viime hetkiin saakka.
– Minulle tuli kuitenkin sellainen olo, että jos en yritä sisään, tulen katumaan sitä.
Soittokuntaan valitaan vuosittain noin sata nuorta muusikkoa, esiintyvää taiteilijaa ja tekniikka- tai media-alan osaajaa. Palveluksensa aikana he esiintyvät sekä Suomessa että ulkomailla.
Parasta palveluksessa on Noran mukaan ollut päivittäinen, tiivis harjoittelurutiini sekä tasokkaiden muusikoiden kanssa esiintyminen.
– Se kaikki on ollut hyvin kehittävää. Tahti tuntui tosin aluksi raskaalta, kun päivittäiseen harjoitteluun ei ollut tottunut, mutta siihen sopeutui hyvin.
Soittokunnan suurin kokoonpano on puhallinorkesteri, joka esiintyy konserttisaleissa ja kirkoissa.
– Esiintymisiä on viikoittain.
Nora on mukana myös showbändissä, joka kiertää kesällä pitkin Suomea.
Nora vaihtoi saksofoniin yhdeksän vuotta sitten soitettuaan sitä ennen pianoa. Oma vaikutuksensa musiikin harrastamiseen on hänen mukaansa ollut musiikinopettaja-isä Pasi Noralla.
Varusmiespalvelus jatkuu joulukuulle saakka. Sen jälkeen viime keväänä ylioppilaaksi päässyt muusikko aloittaa opinnot Aalto-yliopistossa.
– Musiikki jää harrastukseksi. Ehkä haen opintojen ohella vielä Helsingissä konservatorion aikuisopiskelijaksi, Nora pohtii.
Varusmiessoittokunnan puhallinorkesterin ja viihdebändin kevätkonsertissa soittaa toinenkin nuori raumalainen muusikko, AT´s Roots & Ramblin -yhtyeestä tuttu kitaristi-laulaja Arttur Teränen.
Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan ja Kyösti Mäkimattilan Kevään riemua -konsertti 18.5. klo 19 Rauma-salissa.
”Köpi” saa energiaa nuorista
Lauantaisen Kevään riemua -konsertin solisti on tangokuningas, iskelmälaulaja Kyösti Mäkimattila.
– Nuoruuden intoa ja riemukasta soittoa. Tällainen ”keskiäkäinen” levylaulajakin saa nuorison freesistä otteesta energiaa, solisti sanoo.
Konsertti tarjoaa kuulijoille läpileikkauksen artistin liki 30 vuotta jatkuneesta urasta, joka sai alkunsa serkusten autotallibändistä Yläneeltä ja on jatkunut konserttiareenoille saakka.Tanssilavoilta artisti onkin enenevässä määrin siirtymässä konserttisaleihin.
Konsertissa kuullaan Mäkimattilalle itselleen merkityksellisiä kappaleita. Yksi sellainen on argentiinalainen tango Por Una Cabeza (Jos sielusi löydän), jonka suomenkieliset sanat ovat laulajan omat.
Mäkimattila on tehnyt vuosien varrella paljon laulujen sanoituksia, mutta hänet tunnetaan myös runoilijana. Toukokuussa ilmestyi neljäs runokokoelma Valoina toisillemme, jonka taustatukena oli runoilija Heli Laaksonen. Laaksonen on myös tehnyt kirjan kansikuvan.
– Helillä on taito kaivaa tekstistä vahvuudet ja tehdä viimeinen hionta. Sillä on ollut suuri merkitys.
Runokokoelmat ovat löytäneet yleisönsä.
– Voi kai sanoa, että minulla alkaa jo olla jonkunlainen lukijakunta. Julkaisen runojani myös sosiaalisessa mediassa.
Kirjoittaminen on Mäkimattilalle tapa nollata itsensä keikka-arjessa. Mukana kulkeekin ”suttuvihkoja”, joihin kertyy erilaisia tunnelmapaloja ja kuvituksia.
Se, että kirjoittamisen muoto ovat runot, juontaa juurensa jo lapsuudesta. Kukkakauppaa pitäneet vanhemmat kirjoittivat muistovärssyjä. Mäkimattila muistaa myös teepussien sananlaskut ja radion Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelman.
– Tiivistetty ilmaisu on aina kiehtonut.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.