Ja välillä pannaan tanssiksi! – oli sää mikä tahansa, Anne ja Tapani Penttilä saapuvat myyntiautoineen Rauman torille kuutena päivänä viikossa

Huumori kukkii Anne ja Tapani Penttilän arjessa. Seuraavan päivän myyntikuormaa tehdessään pariskunta voi välillä ottaa pienet tanssiaskeleetkin. Kuvat: Pekka Lehmuskallio

Olipa sitten sade- tai hellesää, paukkuva pakkanen tai tuivertava tuuli, Anne ja Tapani Penttilä saapuvat myyntiautoineen Rauman Kauppatorille kuutena päivänä viikossa.

Vuodesta 1978 torimyyntiä harjoittanut pariskunta kasvattaa kukkia, perunaa sekä muita vihanneksia ja kasviksia Tapanin kotitilalla Laitilassa.

Penttilän puutarhalla on kolme kasvihuonetta ja kahdeksan hehtaaria avomaata.

Tapani Penttilä alkoi myydä kesäkukkia Turun torilla heti armeijasta päästyään. Penttilän tuotteita ryhtyi pian myymään myös Anne, jonka nuori mies oli tavannut edellisenä vuotena Kalannin urheilutalolla.

Anne huolehti omalta osaltaan Rauman torimyynnistä ajellen Laitilasta Raumalle Fiat 127:llaan.

Siitä lähtien pariskunta on elänyt ja työskennellyt yhdessä, kasvattanut perhettä ja hoitanut Penttilän tilaa.

– Kertaakaan emme ole riidelleet, Tapani vakuuttaa.

Isännän sanat on helppo uskoa todeksi, sillä pariskunta työskentelee yhdessä tottuneesti ja jouhevasti. Kaikkea värittää hersyvä huumori, jota kumpikin viljelee runsaasti toimittajan ja kuvaajan iloksi.

Torimyyjän työ on raskasta, sillä matkaan on lähdettävä aina aamuvarhaisella, säässä kuin säässä.

– Silloin, kun Tapani kävi Turun torilla, hänen piti lähteä reissuun jo kahden, kolmen aikaan yöllä, jotta sai varattua itselleen myyntipaikan. Teimme molemmat silloin todella pitkää päivää. Vieläkin ihmettelen, kuka ne kukkaset sinne kyytiin oikein laittoi? Anne Penttilä nauraa.

Uuden Rauman jutussa vuodelta 1998 on kuva Penttilän silloisesta myyntiautosta, joka oli tavallinen pakettiauto.

Tapani lopetti kesäkukkien myymisen aina juhannuksen aikoihin, minkä jälkeen hän siirtyi auttamaan Annea Raumalla.

Reilut 10 vuotta sitten Penttilät ostivat Saksasta varta vasten torimyyntiin räätälöidyn myyntiauton, mikä helpotti merkittävästi pariskunnan arkirutiineja. ”Ei tarvitse pilkkihaalareissa torilla seisoskella”.

– Herätyskello soi aamulla varttia vaille kuusi, minkä jälkeen syömme aamupuuron ja juomme kahvit. Seitsemän aikaan olemme jo Rauman torilla. Myyntikuorman olemme tehneet valmiiksi jo edellisenä päivänä, Tapani selvittää.

– Kotiin tultuamme, noin kolmen aikoihin, juomme kunnon kahvit ja vähän huilaamme. Sitten menemme tekemään seuraavan päivän kuormaa. Meillä saattaa kulua siinä hommassa tunti jos toinenkin, Anne kertoo.

– Niin, ja välillä pannaan tanssiksikin, Tapani lisää ja heittää päälle makoisat naurut.

Koska Penttilöiden työ on pitkälti ulkotyötä, pariskunta ei juurikaan harrastusmielessä ulkoile.

– Eikä me muutenkaan mitään ihmeellistä harrasteta. Telkkuakaan ei katsota, paitsi Tapani seuraa toisinaan jääkiekkoa. Joskus käymme Lukon peleissä. SkipBo-kortinpeluu on tosi hauskaa ja sitä pelaamme tuttavien kanssa melko usein, Anne hymyilee.

Lomaa Penttilät eivät ole pitäneet koko torikauppiasuransa aikana kuin muutaman viikon, eikä kuulemma ole tarpeenkaan, koska työ on pariskunnalle kuin mieluisa harrastus.

Anne ja Tapani Penttilä ovat tyytyväisiä Rauman Kauppatoriin – katoksineen päivineen.

– Kyllähän niistä katoksista juttua riittää edelleen, mutta kummasti sateen sattuessa pahimmatkin irvailijat kokoontuvat katosten alle, Tapani hymähtää.

Penttilän perunat ovat monelle asiakkaalle jo käsite. Myytäväksi kelpaamattomat perunat menevät metsän eläinten ruuaksi.

Penttilöillä on koko ajan riittänyt hyvin asiakkaita, joista monet käyvät ostoksilla lähes päivittäin. Hyvät ja laadukkaat tuotteet vetävät puoleensa.

– Juttelemme niitä näitä asiakkaiden kanssa ja toimimme myös eräänlaisena tietotoimistona, sillä meiltä kysytään monenlaista neuvoa. Tietysti itsekin opimme joka päivä jotain uutta, ja aina kuullaan myös uusia vitsejä, pariskunta nauraa.

Penttilät ovat tyytyväisiä siihen, että nuoremmatkin ovat pikkuhiljaa löytämässä torikaupan.

– Nuori polvi haluaa tietää, mistä ruoka tulee ja kuka sen on kasvattanut. Meidän tuotteemme ovat taatusti lähiruokaa. Vain omenat tulevat kauempaa, Ahvenanmaalta.

Kaiken kaikkiaan Penttilät ovat tyytyväisiä elämäänsä.

– Torille on aina kiva mennä. Olisi todella outoa, jos jäisimme kotiin. Vain muutaman kerran olemme hirveän kelin vuoksi jääneet pois torilta. Jos kaupankäynti on verkkaista, niin ei se haittaa, sitten pääsee vähemmällä. Ei päivää ilman kauppaa, Anne Penttilä summaa.