Jää kutsuu nyt merelle niitäkin, jotka eivät sulan meren aikaan sinne omin ehdoin pääse. Raumalaiset ovatkin ottaneet talvisaariston omakseen, ja retkeilyinnostus on huimaa.
Suosituimpia paikkoja retkellelähtöön lienevät Syvärauman- ja Salinkedonlahdet sekä Rokin- ja Maanpäännokat. Osasta pääseekin erilaisia varta vasten tehtyjä tai toisten kulkijoiden aikaansaamia reittejä syvällekin saaristoon.
Suurelle osalle retkeilijöistä riittää ”kohteeksi” eksoottiseksi muuttunut jäätalvi, ulkoilun nautinto ja pelkkä saaristoon pääsemisen ilo. Esimerkiksi aktiivisesti veneilevillekin vuodenaika tarjoaa silti poikkeuksellisen näkökulman.
– Periaatteessa nyt kannattaa kiertää kaikki Rauman saaret. Talvella niitä katsoo eri silmin, vinkkaa aktiivinen luontoharrastaja ja retkeilijä Tapio Nylund.
Saaristosta löytyy kuitenkin myös yksittäisiä ja syystä tai toisesta erityisen herkullisia luontokohteita, joihin kannattaa tutustua nimenomaan nyt.
Keskiseen saaristoon pääsy on mahdotonta tai jopa hengenvaarallista, sillä laivaliikenne Rihtniemen väylällä on vilkasta, ja myös pohjoisemmalla Valkeakarin väylällä kulkee ajoittain aluksia. Retkeily onkin selvästi keskittynyt pohjoisempaan saaristoon.
Sen kohteista Nylund nostaa esille Matala Suokarin, jossa on kaupungin ylläpitämä nuotiopaikka. Jos jaksaa jatkaa pidemmälle luoteeseen, voi samallakin reissulla tutustua Iso Korkiakariin.
– Sen pohjoiskallio on vaikuttava näky, samoin lännenpuoleinen poukama.
Vielä kilometrin verran jatkamalla pääseekin jo Nurmekseen, jonka lounaisin sakara on talvellakin kiinnostava Pihluksensäikkä.
– Tästä jää alkaa nopeasti heiketä niin etelään kun länteenkin, Nylund varoittaa.
Vielä pohjoisempi saaristo Haapasaarenvedellä ja Sorkanlahden suunnalla tarjoaa omanlaisiaan näkymiä. Siinä missä Haapasaarenvesi on avara, löytyy koillisempaa sokkeloisempia paikkoja. Niihin pääsee lähtemällä liikkeelle esimerkiksi Omenapuumaan liepeiltä Hummatuksesta.
Täältä löyyy yksi aktiiviretkeilijän vinkkaamista erikoiskohteista. Sen ovat synnyttäneet jyrkille kallioille vesi ja pakkanen.
– Hummatuksen jääputoukset ovat upeita, Nylund hehkuttaa.
Retkeilijän kannattaa kiertää salmien virtapaikat, väylien lähistöt ja muut sulavaaran paikat. Kiikareilla niihin kannattaa kuitenkin tihrustaa.
– Jos haluaa nähdä lintuja, niin silloin kohteita ovat nimenomaan sulapaikat, vinkkaa saaristoveteraani, vapaa valokuvaaja Raimo Sundelin.
Saaristossa on muun muassa tuulen suunnista riippuen liikkeellä joutsenia, kyhmyjoutsenia, isokokoskeloita ja jo telkkiäkin.
– Myös merikotkat ovat jo reviireillään, Raimo Sundelin kertoo.
Rauman ja samalla koko Suomen rannikon hienoimpia saaristokohteita on kuitenkin Nurmeksennokka. Sinne lähteminen vaatii jo roimasti aikaa ja kuntoa, sillä matkaa mantereelta kertyy lyhimmilläänkin matereelta melkein kymmenen kilometriä suuntaansa. Sivakoijaa helpottaa se, että kaupunki on vetänyt Mustalahden Siikluomasta ladun perille saakka.
Nurmeksennokkaan jaksajan palkitsee esteetön näkymä avoimelle ulapalle, jossa jäälautat klonksuvat ja pienemmät hileet helisevät.
Jutun kohteet löytyvät niistä aukeavista Googlen karttapalvelun linkeistä.
Älä nouse moottorilla maihin
Vahva jää innostaa monia lähtemään merelle konevoimin. Saaristossa pärisevät niin mopot, mönkijät, moottorikelkat ja jopa autot. On kuitenkin syytä muistaa, että maihin moottorivoimin ei ole asiaa.
Moottoriajoneuvolla ei lain mukaan saa kulkea maastossa ilman maanomistajan lupaa. Siksi kulkuneuvo pitää jättää jäälle.
Juridisten syiden lisäksi kysymys on luonnosta. Erityisesti renkaiden nastat tai pitkät jääpiikit runnovat jopa kiveä.
– Kallioihin jää jälkiä, jotka pysyvät yhtä kauan kuin kalliokin, Raimo Sundelin korostaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.