Jo muinaiset roomalaiset siemailivat glögiä

Hehkuviini rantautui Ruotsista Suomeen 1900-luvun alussa. Aivan ensimmäisenä sitä nautittiin länsirannikon ruotsinkielisissä kodeissa.

Hehkuviini, mulled wine, Glühwein, glögi.... Joulun ajan mausteinen, lämmin juoma on tuttu erityisesti Pohjois-Euroopassa.

Glögi kuuluu nykyään oleellisesti suomalaiseen jouluperinteeseen, mutta monet juovat sitä jo syksyllä iltojen pimetessä ja ilmojen viilentyessä.

Ruotsista 1900-luvun alussa Suomeen rantautunut lämmin ja maustettu ”glödgat vin” eli hehkutettu viini oli meillä ensi alkuun länsirannikon ruotsinkielisten kotien syksyinen juoma.

Tarinan mukaan eräs glögiin ihastunut diplomaatin rouva toi juoman tuliaisinaan naapurimaasta, jossa se oli ollut joulun juhlajuoma jo ainakin 1800-luvulta lähtien.

Glögintapainen juoma on kuitenkin kuulunut ruotsalaisiin perinteisiin jo 1600-luvulta lähtien.

Euroopassa kuuma, mausteinen ja punaviinipohjainen juoma tunnettiin jo antiikin aikoina. Juoman reseptin kirjasi roomalainen ritari ja kulinaristi Apicius keittokirjaansa, joka lienee lajissaan maailman vanhimpia.

Noin 2 000 vuotta sitten elänyt Apicius kokosi tuolloin satoja reseptejä sisältävän keittokirjan De re coqvinaria.

Noin tuhat vuotta sitten eräs ranskalainen keittokirja julkaisi juomasta oman versionsa, minkä seurauksena mausteisen punaviinijuoman suosio lähti leviämään Euroopan maissa.

Aluksi glögi kuului Suomessakin lähinnä säätyläisten jouluperinteisiin, sillä juoman tarveaineet olivat arvokkaita.

Glögiä oli tapana juoda aattona ennen jouluateriaa tai hautausmaalta tai joulukirkosta palatessa, jolloin se lämmitti pitkän rekiajelun jälkeen.

Glögi alkoi yleistyä Suomessa 1960-luvulla, jolloin monissa perheissä valmistettiin omaa hehkuviiniä. Reseptit saatiin usein lehdistä.

Glögin teollinen valmistus alkoi varsinaisesti vasta 1930-luvulla, vaikka pullotettuja joulumausteisia viinejä oli myyty jo aiemminkin.

Nykyään kauppojen glögihyllyt ovat täynnä erilaisia makuvaihtoehtoja: punaisia ja vaaleita, terästettyjä ja terästämättömiä.

Perinteisin glögin väri on edelleen punainen, sillä ensimmäiset glögilasilliset olivat punaviinipohjaisia. Valkoiset glögit alkoivat yleistyä vasta 1990-luvulla.

Lähde: Suomi syö ja juo, Wikipedia

Maren ja Heikki Jaakkolan jouluglögi

Jo edesmenneet Eurajoen kunnaneläinlääkäri Maren Jaakkola sekä hänen miehensä Heikki Jaakkola tapasivat jouluisin valmistaa sitruksista jouluglögiä, jonka reseptin norjalaissyntyinen Maren oli kehittänyt Fanny & Alexander -elokuvan innoittamana.

Tässä varsin tujun glögin resepti Raumalaisen lukijoille:

1 pll valkoviiniä

1/2 litran pullo valkoista rommia

1/2 litraa sitruunamehua

sitruunan viipaleita

kokonaisia neilikoita

kanelitanko

pomeranssinkuoren paloja

sokeria maun mukaan

Kuumenna kaikki ainekset kattilassa, mutta varo, ettei seos kiehahda.

Tarjoa glögi höyryävän kuumana.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut