Lönnströmin kotimuseossa on jo alkanut jouluaika. Museon yläkertaan kootussa pop-up -näyttelyssä on esillä Teresia Lönnströmin ja hänen ottotyttärensä Else Bechin saamia joulutervehdyksiä 1940-luvulta 1980-luvulle.
– Joulukortteja heiltä on säilynyt aika paljon eivätkä kaikki ole esillä. Näyttelyyn on valikoitunut eri aikakauden piirteitä, joulukortit kertovat myös lähettäjiensä tarinaa, näyttelyn koonnut museoassistentti Raija Heikola kertoo.
Lönnströmit muuttivat Raumalle 1942. Sitä aiemmalta ajalta kortteja ei ole säilynyt. Kortteja säilytetään museon arkistossa eikä niitä ole aiemmin tuotu esille.
Vanhimmat kortit ovat tunnetun kuvittajan Martta Wendelinin (1893–1986), jonka kortit olivat suosittuja omana aikanaan ja nykyäänkin niitä myydään uusintapainoksina. Wendeliniltä on kotimuseon kokoelmissa myös yksi taideteos, joulunajan tapahtumia kuvaava öljyvärimaalaus Kristuksen syntymä vuodelta 1944. Teos on Teresia Lönnströmin makuuhuoneessa.
Toinen tunnettu joulukorttien kuvittaja oli Rudolf Koivu. Yksi korttikokoelman korteista on mahdollisesti hänen. Kortista ei kuitenkaan löydy signeerausta, kuten Wendelinin joulukorteista.
– Toiset kuvittajat ovat saattaneet ottaa hänestä mallia, joten kortista ei voi varmasti sanoa, että se on hänen, Heikola sanoo.
Vanhimmissa korteissa, jotka on lähetetty 1940–1950-luvuilla, näkyy pula-ajan vaikutus.
– Kortit ovat materiaaliltaan huokoisia ja kooltaankin normaalia pienempiä.
Kuvien aiheet eivät vuosikymmenten saatossa ole kovin paljon muuttuneet. Samat tontut, enkelit ja Jeesuksen syntymä toistuvat jouluterveisissä vuosikymmenestä toiseen. Tosin eksoottisimpiakin aiheita on: Bahamalta lähetetyssä kortissa on vaaleanpunaisia lintuja ja värimaailma on muutoinkin kaukana joulunpunaisesta.
Joissain joulukorteissa kuva-aihe on kopioitu maalaustaiteesta, sellainen on esimerkiksi ruotsalaisen John Bauerin (1882–1918) akvarellista tehty kortti sekä Carlo Marattan 1600-luvun Nuit de Noel -maalauksen pohjalta painettu kortti.
– Sen on Teresialle lähettänyt hänen muotisuunnittelijansa Kaarlo Forsman.
1960-luvulla joulukortit muuttuivat Heikolan mukaan tyyliltään graafisimmiksi. 1980-luvun korteissa puolestaan on paljon aikakaudelle tyypillistä kimallusta.– 60-luvun korteissa näkyy myös Lapin innostus, on Sallan kirkkoa ja poroa. Se saattoi liittyä Lapin matkailuun, Heikola arvelee.
Seinällä on 1960-luvun joulukorteista muun muassa monipuolisen taiteentekijän Björn Landströmin (1917–2002) suunnittelema kortti.
– Landström tunnetaan Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen kirjan kannen kuvittajana.Toinen tunnettu kuvittaja on Martti Mykkänen, jonka pelkistetyssä joulukortissa on joululaulua laulava ryhmä. Mykkäsen käsialaa on Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan kansikuva.
Muita tunnettuja kuvittajia joulukorttinäyttelyssä ovat Osmo Omenamäki ja Virpi Pekkala.
Monet korttien lähettäjistä ovat halunneet tukea hyväntekeväisyyttä.
– Myös Teresia Lönnström osallistui aikanaan monien hyväntekeväisyysjärjestöjen toimintaan.
Esillä on myös raumalaista nostalgiaa paikallisten yritysten ja yhteisöjen lähettämien joulutervehdysten muodossa sekä joulutervehdyksiä sähkösanomina.
– Sähkösanomat olivat 1950-luvulla yksi tapa lähettää jouluterveisiä.
Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo on avoinna sunnuntaisin kello 12–16 sekä joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko kello 16–19.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.