Kun Tyksin potilaspedissä makaavaa Kai Liukkoa pyytää puhelimessa kertaamaan viime viikonlopun tapahtumia, hän kyllä suostuu – joskin pienellä varauksella. "Voin mä kertoa siitä siinä määrin, mitä muistan. Ihan tarkkoja ei muistikuvat ole, Liukko tokaisee. Se on epäilemättä ymmärrettävää. Liukko sai nimittäin myöhään lauantai-iltana aivoinfarktin.
Infarkti itsessään ei ole mikään pikkujuttu, ja Liukon tapauksesta vielä poikkeuksellisemman tekee se, että infarkti iski miehen ollessa mökillään saaressa.
– Saunassa rupesin tuntemaan, ettei kaikki ole kunnossa. Yritin nostaa vasenta jalkaa kaiteen päälle, eikä se toiminut yhtään. Siitä se sitten lähti, Liukko kertaa.
Saunan jälkeen Liukko ehti vielä istuskella terassilla ja sohvallakin, kunnes puhetta ei enää tahtonut tulla kunnolla. Sen jälkeen Liukon vaimo soitti perheen tyttärelle, joka on lääkäri.
– Tytär kun kuuli minun puhuvan, hänelle iski paniikki: isällä on aivoinfarkti ja apua täytyy saada äkkiä, soittakaa hätäkeskukseen.
Vaimo soitti, ja sen jälkeen Liukon muistikuvat ovat jo varsin katkonaisia. Apua saareen kuitenkin saatiin varsin nopeasti.
Ensihoitajat lähetettiin Olkiluotoon, jonka eteläpuolella sijaitsevassa Kovankynnen saaressa Liukon mökki on.Sieltä rajavartiolaitoksen vene haki heidät lahden yli saareen, jossa ensihoitajat totesivat, että potilaan kuljettamiseen tarvitaan helikopteri.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
– Enpä olisi ajatellut, että tällaista tavallista pulliaista haetaan helikopterilla ja vinssataan kyytiin, Liukko naurahtaa.
Niin siinä kuitenkin kävi. Laskeutuminen oli kopterille saaristossa mahdoton rasti, joten potilas Liukko nostettiin kyytiin vinssillä.
Matka Kovankynnen yltä Turun yliopistolliseen keskussairaalaan kesti alle puoli tuntia, ja Liukko pääsi liuotushoitoon. Nopea hoitoonpääsy mitä todennäköisimmin pelasti miehen hengen.
– Pahemmatkin merkit tässä oli, ja huonommin olisi voinut käydä. Nyt ollaan ihan hyvässä mallissa, Liukko toteaa. Haastattelun hän antoi tiistaina aamupäivällä, jolloin jo pohdittiin mahdollista siirtoa Raumalle kuntoutukseen.
Läheltä piti -tilanne ei sitä paitsi ollut 57-vuotiaalle Liukolle ensimmäinen laatuaan.
Sanomalehti Länsi-Suomessa kolme vuotta sitten mies kertoi taistelustaan vakavaa bakteeritulehdusta vastaan. Hengenlähtö oli lähellä silloinkin.
– Kyllähän tätä tuntuu yhdelle miehelle ihan tarpeeksi olevan. Tytär sanoi bakteeritapauksen jälkeen mulle, että ”on se hyvä, että se tuli isä sulle eikä jollekin toiselle, kun sä taistelet itsesi sellaisesta läpi joka tapauksessa”, Liukko muistelee.
Saamaansa hoitoon Liukko on kummassakin tapauksessa ollut äärimmäisen tyytyväinen.
– Taas sitä muistaa, että veroja maksaa mielellään. Vaikka välillä tuntuu, että niitä on vähän liikaakin, niin jos vertaa verojen maksamista siihen, että pitäisi maksaa Super Puman lento Turusta Raumalle ja takaisin... ei mun kukkaroni sitä kyllä kestäisi, Liukko hekottaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.