Kanali Helmin lakitus täyttää 40 vuotta

Vapun juhlinta käynnistyy Raumalla virallisesti aattoiltana kello 18, kun Kanali Helm lakitetaan. Aihetta juhlaan onkin, sillä koko lakitusoperaatio täyttää tänä keväänä 40 vuotta. Ensimmäisen kerran Kanali Helm sai oman lakkinsa vuonna 1975, jolloin asialla olivat Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen opiskelijat.

Tänä vuonna lakitusjuhlallisuuksista vastaavat Rauman Liiketalousopiskelijain kilta sekä Opekas ry.

– Tapahtuman järjestelyvastuuta on jaettu kahdelle opiskelijakunnalle jo ainakin 1990-luvulta lähtien, kertoo Liiketalousopiskelijan killan puheenjohtaja Sepi Kortelainen.

Vappuaaton seremoniat patsaalla käynnistyvät molempien opiskelijajärjestöjen puheenjohtajien puheilla, minkä lisäksi oman tervehdyksensä juhlaan tuo Rauman kaupungin edustaja.

– Liiiketalousopiskelijoiden vuoro on nyt pestä Helmi, ja sitten onkin lakituksen aika, Kortelainen selvittää.

Perinteinen käytäntö on ollut, että paikalle saapuva yleisö saa painaa ylioppilaslakkinsa päähän vasta sitten, kun Kanali Helm on saanut omansa.

Lyhyt tilaisuus päättyy Opekas ry:n valitseman Vuoden Fuksin kastajaisiin, eli taas joku ansioitunut ensimmäisen vuosikurssin opiskelija saa kylmän kylvyn kanaalissa.

Liiketalousopiskelijain kilta sekä Opekas huolehtivat myös vapunpäivän Wappupicnicistä Parpansalissa yhteistyössä Rauman kaupungin kanssa.

Tapahtuma käynnistyy heti Poikasoittokunnan vappumarssin jälkeen, sillä marssi päättyy Parpansalin lavalle. Piknikille osallistuvat voivat nauttia paikallisten bändien, Pläkkploosareiden sekä Poikasoittokunnan pienorkesterien musisoinnista.

Ylioppilaiden tapa juhlia vappua on tullut Suomeen Ruotsista. Turun akatemian ylioppilaat ovat viettäneet vappujuhlaa jo 1700-luvulla.

Helsinkiin muuttaneen yliopiston opiskelijat alkoivat kokoontua toukokuun 1. päivänä nykyiseen Kaisaniemen puistoon 1800-luvulla.

Nykyisin Kaisaniemessä kokoontuvat lähinnä ruotsinkieliset ylioppilaat.

1870-luvulla vapun juhlinta yleistyi Suomessa, mihin vaikutti myös se, että ylioppilaslakin vuotuiseksi käyttöajaksi vakiinnutettiin aika toukokuun alusta syyskuun loppuun.

Näin lakitetaan muualla

Helsingissä ylioppilaat lakittavat Havis Amandan eli Mantan.

Vaasassa saa lakin Topeliuksen patsas.

Jyväskylässä Minna Canthin patsas Kirkkopuistossa.

Kajaanissa lakitetaan Elias Lönnrotin patsas.

Lahdessa Erkon puiston Hirvi-patsas.

Porissa Satakunnan karhu -patsas.

Tampereella teekkarit lakittavat Suomen neito -patsaan.

Turussa lakin saa Lilja-patsas Aurajoen rannassa.

Lähde: Wikipedia

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut