Kanalia on tarkoitus syventää kaupunkikuvan parantamiseksi. Ruoppaus saattaa vaikuttaa myös kalastoon.
Kanalin kunnostus voi tehdä uomasta haukivesistön, jolloin kaupunkikuvan hintaa maksavat raskaasti myös Raumanjoen uhanalaiset taimenet.
Näin katsoo vaelluskalakantojen elvyttämiseen keskittynyt Vaelluskala ry.
Sen mukaan erityisesti uusi, Kanalin alaosaan suunniteltu pato on ongelmallinen. Mutta sitä olisi myös nykyisten patojen välisen alueen syventäminen.
– Hauille tulisi buffetpöytä, sanoo Henrik Kettunen vaelluskalayhdistyksestä.
Kärjessä kaupunkikuva
Hankkeeseen liittyvissä neuvotteluissa lupaviranomainen on painottanut ruoppauksen hyötyjen ja haittojen välistä puntarointia (Länsi-Suomi 28.12.).
Rauman teknisen toimialan vt. toimialajohtaja Juha Hyvärinen sanoo, että hyöty on kaupunkikuvallinen.
– Kanalissa tulisi olemaan kunnolla vettä ja jatkossa riittävän syvää myös vesikasvien niittoa varten, hän toteaa.
– Kanalin jokakesäisestä umpeenkasvusta käytävän keskustelun vilkkaudesta päätellen ollaan oikealla asialla.
Houkutus taimenille?
Kettusen mukaan hankkeen kokonaisvaikutuksia ei ole harkittu riittävästi.
Taimenet eivät hänen mukaansa viihdy matalassa ja liettyneessä Kanalissa. Patojen välisiä alueita ruoppaamalla vesi kuitenkin syvenisi ja pohja muuttuisi nykyistä kovemmaksi.
– Se alkaisi taatusti vetää puoleensa Raumanjoen vanhempia taimenikäluokkia, Kettunen sanoo.
Riittävän syvä vesi mahdollistaisi hänen mukaansa taimenien talvehtimisen Kanalin puolella.
Kelvollisen elinympäristön laajeneminen olisi sinänsä taimenille etu. Kettusen mukaan hauet hyötyisivät muutoksista kuitenkin paljon enemmän.
Ikävä esimerkki
Kanalissa virtaus on olematon, ja siksi syventäminen suosisi Kettusen mukaan erityisesti haukia.
Lisäksi Vähämäänpuiston uusi pato helpottaisi haukien nousumahdollisuuksia merestä, koska kynnys madaltaisi nykyisen alimman padon eli Siltapadon suhteellista korkeutta.
– Kookkaat hauet voivat alkaa viihtyä Kanalissa ympärivuotisesti. Ne söisivät taimenet talven aikana.
Vaarassa olisivat myös merivaellukselle lähtevät nuoret taimenet eli smoltit.
Kettunen huomauttaa, että Espoon Nuuksion Myllypuron taimenkanta hävisi haukien luonnottoman runsastumisen vuoksi kokonaan vuosituhannen vaihteessa.
Hauet voivat vähetäkin
Vaikka Kanalin kunnostuksen päämotiivi on kaupunkikuva, ei Hyvärinen niele Kettusen näkemystä taimenkannalle koituvista haitoista ainakaan purematta.
Hyvärinen huomauttaa, että ruoppaus ja sen mahdollistama niitto pitävät kaupunkiuoman kasvillisuuden kurissa.
– Käykö niin, että osuus on silloin nykyistä vähemmän haukivettä? Hyvärinen heittää.
Hän huomauttaa, että Vähämaanpuiston alapuolinen Kanalin osa on ainakin syvyytensä puolesta joka tapauksessa haukivettä, joka esimerkiksi smolttien on läpäistävä.
"Ei vastakkainasettelua"
Hyvärinen katsoo että vaikka taimenet "nauttivat raumalaisten suurta suosiota", niin odotuksia on myös Kanalin suhteen.
– Ristiriitaa on yllättävän vähän.
Hän muistuttaa muutaman vuoden takaisesta siltaremontista, joka hurjista näkymistä huolimatta sujui taimenien kannalta lopulta hyvin.
– Ihan kevein perustein ei pitäisi luoda vastakkainasettelua.
Kettunen sanoo vaelluskalayhdistyksen kaipaavan kuitenkin Kanaliin hillitympiä ja harkitumpia muutoksia. Hän pitää selvänä, että yhdistys paikallisine toimijoineen tulee jättämään muistutukset kaupungin ruoppaus- ja patolupahakemuksiin.
Vännin padosta portinvartija
Haukien massavyöryä Raumanjoen puolelle vaelluskalayhdistyksen Henrik Kettunen ei pelkää.
Hauki kuuluu luonnollisena osana myös taimenien elinympäristöön. Se ei kuitenkaan viihdy pysyvästi taimenille sopivissa virtavesissä.
– Äyhönjärvestä Raumanjokeen eksyvät taimenet ovat ihan hyviä terveyspoliiseja.
Niin sanotun Vännin padon rooli haukien Raumanjokeen-nousun estäjänä puolestaan kasvaa lähitulevaisuudessa.
Nykyisin jarruna toimii Siltapato, mutta sen pudotuskorkeus laskee, mikäli Vähämaanpuiston pato rakennetaan.
– Vännin pato toimii jatkossa Raumanjoen portinvartijana eli keväällä särkien ja ahventen keväisen kutunousun estäjänä, Juha Hyvärinen arvioi.
Pato on päätetty kunnostaa. Vaelluskalayhdistys ehdotti aiemmin padon purkua ja sen tilalle koskea – kunhan uusia patoja tai laajaa ruoppausta ei tehtäisi Kanaliin.
Kanalin kunnostus
Kaupunki suunnittelee pahasti liettyneen Kanalin imuruoppausta.
Nykyisin uoma on niin matala, ettei vesikasvillisuuden niitto onnistu.
Kasvillisuuden runsaus on koettu kaupunkikuvaa häiritsevänä tekijänä.
Erillisenä, mutta samaan kokonaisuuteen liittyvänä hankkeena on lisäksi uuden padon rakentaminen Vähämaanpuiston tienoille.
Ruoppausta koskeva lupahakemus on tarkoitus jättää Etelä-Suomen aluehallintovirastoon lähiaikoina.
Hakemukseen tarvitaan kuitenkin vielä merkittäviä lisäselvityksiä.
Suunnitelma töiden toteuttamisesta ensi kesänä voi sen vuoksi olla epärealistinen (Länsi-Suomi 28.12.)
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.