Kännykän räplääjä on liikenteessä yhtä iso riski kuin rattijuoppo

Keskusta, Rauma

raumalainen@marvamedia.fi

Turhautuminen liikenteessä kohdattuihin riskialttiisiin ohituksiin ja arvaamattomiin käännöksiin ilman vilkun käyttöä herätti sisälläni asuvan tutkivan journalistin.

Huomasin, että jokainen vaaratilanteen aiheuttava kanssa-autoilija keskittyi puhelimeensa ajamisen sijaan.

Havainto sai minut tarttumaan muistivihkooni ja seuraamaan autoilijoiden käyttäytymistä eri puolilla Rauman taajamaa.

Sankatkaan lumisateet, loskakelit ja jäiset tiet eivät pitäneet raumalaiskuskien näppejä kurissa: tuhannesta ohi ajaneen auton kuljettajasta 9,2 prosenttia käytti puhelintaan ajon aikana.

Mukaan mahtui ammattiautoilijoita ja – surullista kyllä – jopa nuoria vanhempia lapset kyydissään.

Ylikonstaapeli Simo Savioja Varsinais-Suomen poliisista vertaa autoilijan puhelimen käyttöä puolen promillen humalatilaan. Saviojan mukaan Facebook-tilaansa päivittävän kuljettajan huomiointikyky on alkoholia nauttineen autoilijan tasolla.

Savioja muistuttaa myös vanhempien vastuusta.

– Liikennekäyttäytyminen opitaan vanhemmilta. Mopoautoiän saavuttava jälkikasvu ottaa varmasti mallia puhelinta ajon aikana käyttäviltä vanhemmiltaan.

Liikenneturvan suunnittelija Petri Jääskeläinen vahvistaa Raumalla toteutetun selvityksen lopputuloksen. Hänen mukaansa matkapuhelinta käyttää ajon aikana Suomessa noin 10 prosenttia kuljettajista.

Jääskeläinen kertoo, että kuljettajan puhuessa kännykkään onnettomuusriski nelinkertaistuu. Viestiä kirjoittaessa riski nousee jopa 20-kertaiseksi. Pimeys, liukkaus tai muuten huonot ajo-olosuhteet kasvattavat riskiä entisestään.

– Suomessa matkapuhelimen käyttö on taustatekijänä keskimäärin kolmessa kuolemaan johtaneessa liikenneonnettomuudessa joka vuosi, hän täsmentää.

Puhelimen tai muun esineen, kuten navigaattorin, hypistely ajon aikana suuntaa aivojen keskittymisen pois ajamisesta ilman, että kuski edes tajuaa tilannetta.

Jääskeläinen puhuu kognitiivisesta tarkkaavaisuudesta: mieli ja katse harhautuvat, ja koska ihmisen aivot pystyvät keskittymään tehokkaasti vain yhteen asiaan kerrallaan, ajaminen jää taustalle. Vaarallisinta on puhelimen selailu ja viestittely.

Kun kännykkä on autoilijan tärkein huomion kohde, jopa 50 prosenttia tilannetiedoista jää kuskilta tiedostamatta. Näkökenttä pienenee, eikä osata ennakoida. Vaaratilannetta ei tunnisteta ajoissa ja reaktioaika pitenee huomattavasti. Puhelimeen vilkaisu vie kuljettajan huomion toisaalle useiksi sekunneiksi.

Kun kuski vihdoin ymmärtää, että jokin on menossa pahasti pieleen, tehdään vääriä korjausliikkeitä – tämä voi tarkoittaa esimerkiksi vilkuttamista tai ratin kääntämistä väärään suuntaan.

Liikenneturva toteutti viime vuoden heinäkuussa selvityksen tarkkaamattomuudesta tieliikenteen turvallisuusongelmana. Yli 1500 vastanneen joukosta jopa neljä kymmenestä autoilijasta kertoi joutuneensa vaaratilanteeseen viimeisen kahden vuoden aikana puhelimen käytön seurauksena.

Jääskeläisen mukaan kännykkään syntynyt riippuvuus luo autoilijalle sosiaalisen ristiriidan.

– Puhelimen käytön tiedetään olevan kiellettyä, ja sitä jopa paheksutaan, mutta silti siihen sorrutaan. Koetaan, että puhelimeen on pakko vastata ja saapunut viesti on luettava välittömästi, Jääskeläinen tarkentaa.

Asiantuntijoiden mukaan ”poissa silmistä, poissa mielestä” pätee myös puhelimen käyttöön.

– Paras tapa välttyä houkutuksilta on päättää jo ennen lähtöä, ettei puhelimeen vastata ajon aikana. Laitetaan puhelin äänettömänä laukkuun, ja otetaan se esiin vasta, kun on kahvitauon tai muun pysähdyksen aika, Jääskeläinen ohjeistaa.

12 vuotta sitten voimaan astunut laki kieltää moottoriajoneuvon kuljettajaa käyttämästä viestintälaitetta pitämällä sitä kädessään. Jos puhelimeen on vastattava, sen voi tehdä handsfreelaitteen tai bluetooth-radion avulla.

Edullisin vaihtoehto on auton kojelautaan kiinnitettävä matkapuhelinteline. Yleismallin, johon suurin osa puhelimista sopii, saa lähikaupasta 9–25 eurolla. Se on pieni hinta vältetyistä vaaratilanteista ja mahdollisesti jopa säästyneistä ihmishengistä.

” Suomessa matka-puhelimen käyttö on taustatekijänä keskimäärin kolmessa kuolemaan johtaneessa liikenneonnettomuu-dessa joka vuosi.”

Liikenneturvan

Puhelimen käyttö ajon aikana

Laki kieltää moottoriajoneuvon kuljettajaa käyttämästä viestintälaitetta pitämällä sitä kädessään.

Siitä huolimatta noin 10 % autoilijoista käyttää matkapuhelinta ajon aikana.

Poliisi valvoo matkapuhelimen käyttöä säännöllisesti.

Virheellisestä viestintälaitteen käytöstä seuraa sakkorangaistus.

Rikkeen toistaminen saattaa johtaa ajo-oikeuden menettämiseen.

Liikenneturvan mukaan kännykkään puhuminen nelinkertaistaa ja viestin kirjoittaminen 20-kertaistaa onnettomuusriskin.

Kuljettajan huomion kiinnittyessä puhelimeen jopa puolet tilannetiedoista jää huomaamatta.

Lyhytkin vilkaisu puhelimeen voi olla kohtalokas: 80 km tuntivauhdissa auto etenee yli 44 metrin matkan vain kahdessa sekunnissa.

Neljä kymmenestä autoilijasta kertoo joutuneensa vaaratilanteeseen viimeisen kahden vuoden aikana puhelimen käytön vuoksi.