Häkkyrän näkeminen taajama-alueella oli surrealistinen kokemus, kuvaa raumalainen Janne Nurminen.
Hän viittaa Tarvolanjärven itäpuolella metsässä törmäämäänsä pyydykseen, jossa oli verkkohäkki ja -pohja ja sisällä koiraeläimen raato.
Näky kauhistutti Nurmista selvästi.
– Kärpäset pörräsivät ympärillä. Lisäksi siellä oli jonkun linnun raato ja jonkin eläimen luita. Onko eläin jätetty sinne kuolemaan ja onko se joutunut kärsimään?
Vastaavanlaisia yhteydenottoja tulee Länsi-Suomen toimitukseen silloin tällöin, ja ne ovat tuttuja myös Riistakeskus Satakunnan riistapäällikkö Antti Impolalle.
– Nämä ovat suhteellisen isoja ja maastossa näkyviä, ja saattavat asiaa tuntemattomissa herättää ihmetystä, hän ymmärtää.
"Nämä" tarkoittaa tässä tapauksessa niin sanottua kanu-loukkua. Sen häkkiosa laukeaa, kun syöttiä ja siihen kiinnitettyä vaijeria vedetään riittävän voimakkaasti.
Saalis jää loukkuun elävänä.
Kanu-loukussa syöttinä toimii yleensä kuollut eläin tai esimerkiksi jokin osa metsästetystä kauriista. Saaliiksi tavoitellaan pääasiassa supikoiraa ja muita pienpetoja.
– Supikoiria sillä on todennäköisesti myös saaliiksi saatu, koska yksi sellainen näyttää nyt olevan syöttinä, Impola sanoo kuvaa tutkittuaan.
– Supikoirahan on tilanteen tullen myös kannibaali, eikä arastele kuolleen lajitoverinsakaan syömistä.
Nurmisen pelko kitumalla kuolleesta saaliista lienee siis turha.
Jos pyydyksen asettaja toimii oikein, hän lopettaa kanu-loukkuun jääneet eläimet ampumalla eikä jätä niitä nälkiintymään. Tämä edellyttää tarkistuskäyntejä pyydyksellä riittävän usein.
Lisäksi nykytekniikka mahdollistaa reaaliaikaisen seurannan esimerkiksi riistakameran tai pyydyksen laukeamisesta kertovan hälyttimen avulla.
Laki ei estä loukun käyttöä taajamassakaan, eikä esimerkiksi metsästysaseiden tapaista suojaetäisyyttä asutukseen tarvita.Riittää, kun luvat ovat kunnossa.
– Riistalajeihin kuuluvien lajien pyynti loukulla edellyttää metsästyskorttia ja metsästysoikeutta pyyntialueelle, Impola kertoo.
Supikoira ja minkki ovat sen sijaan haitallisiksi luokiteltuja vieraslajeja. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa niiden pyynnin myös muilta kuin kortillisilta metsästäjiltä.
– Maanomistajan lupa loukutukseen toki pitää olla.
Ihmisvahingon riski on pieni
Kanu-loukku ei tiedä, mitä saa saaliiksi. Se huolettaa myös Janne Nurmista.
– Loukkuuhan voi jäädä jonkun kotieläin. Raato voi toimia houkuttimena vaikka uteliaalle kissalle, hän sanoo.
Tässäkin oleellista on pyydyksen riittävän tiivis valvonta. Se mahdollistaa "väärän" saaliin vapauttamisen ajoissa.
Metsästyslaki kieltää käyttämästä pyyntilaitteita, jotka ovat vaarallisia kotieläimille tai ihmisille. Siitä huolimatta pyydyksiin liittyy toisinaan pelkoja siitä, oivatko pienet lapset jäädä satimeen.
Impola ei näe riskiä kovin suurena, eikä tällaisia tapauksia myöskään ole hänen tiedossaan.
– Tokihan ihminenkin kanu-loukun laukeamaan saa, jos tuota syöttiä jostain syystä haluaa lähteä penkomaan, hän sanoo.
– Loukku ei kuitenkaan lauetessaan vahingoita ”saalistaan” millään tavalla, ja ihminen pääsee loukusta kyllä pois. Jos taas puhutaan ihan pienistä lapsista, niin harvemmin he kulkevat metsissä yksin ilman valvontaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.