Käpy käteen ja kaksoissolmuja solmimaan! Frivolité-tekniikka on vuosisatoja vanha käsityölaji

Marjatta Paasikivi esittelee valmistamiaan frivolité-käsitöitä: lierihattu, korvakorut ja kukkarolaukun koriste. Kuvat: Elina Helkelä

Vuosisatoja vanha pitsitekniikka, frivolité eli käpypitsi tai sukkulapitsi, ei ole nyplättyä pitsiä vaan sukkulamaisella ”kävyllä” tai neulalla tehtyjä kaksoissolmuja, joista rakentuu kaaria ja renkaita.

Vaikealta näyttävä tekniikka on verrattain helppo oppia, ja kun solmujenteko alkaa sujua, käpyilystä avautuu kokonaan uusi käsitöiden maailma.

– Olin varmaan parikymppinen, kun näin ensimmäisen kerran frivolité-liinan, jonka oli valmistanut eräs tuttava. Hän lupasi opettaa tekniikan minulle, mutta sitten se vain jäi. Ostin kuitenkin itselleni sukkulan ja yritin opetella kirjasta, miten solmuja tehdään, Rauman kansalaisopistossa frivolitéta opettava Marjatta Paasikivi kertoo.

Kuutisen vuotta sitten hän kysyi, voisiko Rauman kansalaisopiston opinto-ohjelmaan ottaa taas käpyilykurssin, jollaisia oli joskus aikasemmin pidetty opistossa.

– Kun menin kurssille, huomasin ilokseni, että olin itsenäisesti opetellut solmujen teon ihan oikein.

Paasikivi syvensi käpypitsiosaamistaan kansalaisopistossa porilaisen opettajan johdolla, kunnes noin pari vuotta sitten opiston käsityönopettaja Johanna Maijala pyysi häntä käpyilykurssin vetäjäksi.

Tänä syksynä käynnistynyt lukukausi on Paasikivelle jo neljäs opiston opettajana. Ryhmäläisiä hänellä on nyt yhdeksän, joista peräti kuusi on vasta-alkajia.

Koko ikänsä käsitöitä harrastanut kädentaitaja myös kutoo ja virkkaa, tekee tilkku- ja makramee-töitä sekä Hardanger-kirjontaa ja askartelee kortteja.

– Ryijynkin olen tehnyt, mutta kangaspuilla en ole kutonut, sillä jalkani eivät yllä polkimille, Paasikivi nauraa ja toteaa ettei pitsinnypläyskään ole hänen ”juttunsa”.

Käpyillen hän on valmistanut koruja, kolme lierihattua ja kehyskukkaron pitsikoristeen. Parhaillaan työn alla on frivolité-liina.
Paasikivi on valmistanut käpypitsikoruja myyntiinkin asti, ja niitä löytyy Mantin maailmasta Kuninkaankadulta.

Frivolité-pitsiä syntyy tiukkakierteisestä langasta muovisella sukkulalla solmien.

Seuraavaksi hän haluaa oppia valmistamaan kelttikorjua, jotka valmistetaan samanlaisella käpyilytekniikalla.

Frivolité-pitsiä syntyy tiukkakierteisestä puuvillalangasta, jota solmitaan sukkulalla. ”Kävyn” toisessa päässä on koukku osien yhdistämistä varten.

– Käpypitsi on siinä mielessä kiva käsityö, että sen voi ottaa mukaansa mihin vain. Pitsiä valmistaessaan voi leikitellä väreillä tai metallihohtolangalla ja lasihelmillä.

Marjatta Paasikivi aikoo vielä jonakin päivänä tehdä kirjassa näkemänsä upean käpypitsikauluksen.

Aimo annoksen kärsivällisyyttä käpyily vaatii, sillä Paasikiven mukaan pelkästään yhden korvakorun valmistamiseen kuluu noin tunti.

– Lierihatun valmistamiseen hupenee koko kuukausi, jos sitä tekee kahdeksan tuntia päivässä.

Marjatta Paasikivi rentoutuu parhaiten kotonaan käpypitsiä tehden.

– Koti on minulle rakas paikka, jossa viihdyn. Kuuntelen täällä äänikirjoja ja käpyilen. Tykkään tehdä haastavia juttuja. Itsetuntoni nousee samalla, kun saan valmiiksi jonkun vaikean työn, hän hymyilee.

Miten minusta tuli kansalaisopiston ope -juttusarjassa esittelemme eri alojen harrastajia, jotka ovat päätyneet opettajaksi Rauman kansalaisopistoon.