Vasemmalla suojatiemerkin alapuolelle oleva liikennemerkki B7 kertoo väistämisvelvollisuutta pyöräilijän ylityspaikassa.
Kourujärvellä Karpalotiellä on liikennemerkki, joka on Rauman kaupungissa ainutlaatuinen.
Tien ylittävän korotetun pyörätien molemmin puolin on liikennemerkit, jotka kuvaavat pyöräilijää ylittävässä suojatietä.
Kyseessä on vuonna 2020 uusitun tieliikennelain mahdollistama liikennemerkki B7 eli väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa.
Merkillä osoitetaan, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä ajorataa pyörätien jatkeella ylittävää polkupyöräilijää. Merkillä voidaan osoittaa vain rakenteellisesti korotettu pyörätien jatke.
– Karpalotie on hyvä paikka merkille, sillä pyörätien ja ajoradan välillä on sen verran etäisyyttä, että Monnankadulta tulevaa ei tulkita kääntyväksi ajoneuvoksi, Rauman kaupungin suunnittelupäällikkö Riikka Pajuoja kertoo.
Merkki on Suomen mittapuullakin varsin harvinainen, sillä esimerkiksi Oulussa asennettiin ensimmäiset merkit vasta viime vuoden loppupuolella.
Raumalla Karpalotien merkki asennettiin jo vuoden 2021 kesällä, kun Raumalla kokeiltiin uusia liikenneratkaisuja pyöräilyturvallisuuden parantamiseksi.
Tuolloin liikennemerkki B7:stä annettiin positiivista palautetta, ja vuoden loppuun jatkuneesta kokeilusta tuli pysyvä.
Pajuojan mukaan merkkiä on kaavailtu toiseenkin paikkaan.
– Vähän vastaava paikka Raumalla on Hirvitien ylittävä Myyräpolku, joka on lähellä Pohjoiskehän liikenneympyrää. Paikka vaatisi merkin saadakseen korotetun pyörätien, mutta sama kohta muuttui vuoden alusta paikallisliikenteen reitiksi ja korotus ylämäessä tekee paikan raskaammalle kalustolle haastavaksi.
Vuoden 2021 pyöräturvallisuuden parannuskokeiluista Karpalotien lisäksi voimaan jäivät Sahanpolun pyöräkatu sekä Ilvaninkadun pyöräkaista, jossa saa polkupyöräillä molempiin suuntiin, vaikka katu on yksisuuntainen.
Isopoikkikadulta puolestaan vastaavasta kokeilusta luovuttiin jo vuoden 2021 lokakuun lopussa.
Se ei Pajuojan mukaan Vanhassa Raumassa toiminut. Yksisuuntaisten teiden joukossa aiheutti sekaannusta, että yhdessä paikassa kahteen suuntaan pyöräily sallittiinkin.
– Autoilija ei aina huomannut, että sieltä tuli pyöräilijä ja toisaalta pyöräilijällä olisi saattanut olla tarve jatkaa Kuninkaankadun yli Isopoikkikatua eteenpäin, mutta tässä kokeilussa se ei ollut mukana.
Kokeilut tehtiin noin puolitoista vuotta sitten mahdollisimman kevyesti, jotta kokeilusta voisi tarvittaessa luopua.
Sen vuoksi esimerkiksi Sahanpolun pyöräväylää ei tehty punaiseksi. Tämä tulee Pajuojan mukaan ajankohtaiseksi, kun huonokuntoista asfalttia aletaan uusia.
– Se vaatii poliittisen päätöksen siitä, että vahvistetaanko Sahanpolku pyöräkaduksi. Katusuunnitelmassa Alfredinkatu on vahvistettu jo kirjaston suuntaan pyöräkaduksi, mutta toteutukseen asti se ei ole vielä mennyt.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.