Rauman ”Raastuvantori” oli kapea kaistale raatihuoneen edessä. Torilaajennuksen alta purettiin ensin takana näkyvä Sonnila ja sen jälkeen nykyisen Öystin kohdalla sijainnut Pusala-Öysti.
Vanhan Rauman asemakaavaa ollaan uudistamassa. Tavoitteena on, että alue säilyisi elinvoimaisena kauppapaikkana jatkossakin.
Kun ensimmäiset uudet kaavaluonnokset julkaistiin, suurin osa raumalaisista kiinnitti huomiota nykyisen Öystin paikalle suunniteltuun paviljonkirakennukseen, joka vasta ideointivaiheessa ollessaankin jakoi raumalaisten mielipiteet puolesta ja vastaan -leireihin.
Tunteet käyvät luonnollisesti kuumina – onhan rakas Kauppatorimme meille tärkeä paikka.
Rauman tori on ollut kaupungin sydän jo varhaisista ajoista lähtien. Se on ollut keskeinen kaupankäynnin paikka, jonne ovat kokoontuneet kauppiaat niin maaseudulta kuin saaristostakin.
1400-luvulla, aikana, jolloin Pyhän Kolminaisuuden kirkko on rakennettu, torikauppaa käytiin kirkon luoteispuolella. Alue tunnettiin Karjanketona, jota alettiin 1800-luvun lopulla kutsua Kalatoriksi.
Torilla myytiin vielä 1880-luvulla halkoja ja heiniä, mutta 1950-luvulla se muuttui autojen pysäköintipaikaksi.
Pyhän Kolminaisuuden kirkolta kaupunkiasutus vähitellen levisi 1500-luvulla nykyisen Kauppatorin ja Isoraastuvankadun alkupäähän ja idän suunnassa mahdollisesti Pappilankadun tienoille.
Kaupungin toinen tori muodostui 1600-luvulla kaupungin länsiosaan, nykyisen Kauppakadun eteläosaan.
Vuoden 1756 kartassa toria kutsutaan Suurtoriksi, kun taas 1840-luvulla sitä alettiin kutsua Raastuvantoriksi.
Vuonna 1661 rakennettiin nykyiseltä Kauppatorilta Porintullille johtava katu, jonka nimeksi on mainittu Kuninkaankatu, mutta eräät tutkijat, kuten Aina Lähteenoja, ovat tulkinneet sen tarkoittavan nykyistä Kauppakatua, jota on jossain vaiheessa Torikaduksikin kutsuttu.
Joka tapauksessa nykyinen Kuninkaankatu, aiemmin Rautilankatu, on syntynyt viimeistään vuoden 1682 kaupunkipalon jälkeen, ja se on merkitty 1700-luvun alussa piirrettyyn karttaan.
Rauman raatihuoneesta taas on ensimmäinen maininta vuodelta 1674, jolloin puinen rakennus sijaitsi torin eteläpuolella, samalla tontilla kuin nykyinenkin raatihuone.
Raumalla on ollut useita kaupunkipaloja. Vuoden 1640 palossa tuhoutui Pyhän Kolminaisuuden kirkko ja vuoden 1682 palossa kaikki julkiset rakennukset sekä 150 taloa.
Tiilirakenteinen, nykyään museona toimiva raatihuone valmistui palaneen rakennuksen paikalle vuonna 1776. Museona raatihuone on toiminut vuodesta 1902 lähtien.
Vielä ennen 1900-lukua Kauppatorin alue oli nykyistä huomattavasti pienempi. Esimerkiksi 1880-luvun alussa Raastuvantori oli vain hieman leveämpi kuin Kauppakatu.
Raatihuoneen edessä oleva Raastuvantori avartui, kun sitä reunustavat talot purettiin. Ensimmäisenä, noin vuonna 1892, purettiin torin itälaidalla ollut Sonnila.
Sen jälkeen, 1911, lähti raatihuonetta vastapäätä ollut Pusala-Öysti, ja vuonna 1917 purettiin Kauppatorin pohjoispäädyssä, nykyisen paikoitusalueen kohdalla sijainnut Ruutu.
Kauppatori kivettiin mukulakivillä jo 1800-luvun alussa. Vuonna 1966 tori asfaltoitiin, ja samassa yhteydessä siellä suoritettiin arkeologisia tutkimuksia.
Silloin itäpäädystä löydettiin holvikellari, jonka arvioitiin olevan rakennettu hollantilaisesta keltaisesta tiilestä.
Kauppatorilla puutarhatuotteiden kauppaa 1970-luvun loppupuolelta asti pyörittäneet Anne ja Tapani Penttilä muistavat hyvin, miltä tori näytti 1960- ja 1970-luvuilla.
– Torilla oli pieni nakkikioski, ja kesäksi sinne tuotiin jäätelökioski. Torilla oli myös arvanmyyntiä ja ruletti, jota piti ainakin Kullan Paavo. Myyjiäkin oli todella paljon, ja torille oli helppo tulla, kun paikallisliikenteen linja-autot saapuivat ja lähtivät torin varrelta, pariskunta muistelee.
Penttilät ovat tyytyväisiä vuonna 2006 rakennettuihin torikatoksiin. Sitä ennen torikauppiaat joutuivat kuskaamaan torille omat varjonsa, jotka lentelivät kovassa tuulessa ties minne.
– Meilläkin meni monta varjoa vuodessa, joten kyllä me ainakin pidämme katoksista, ja onhan niiden alle mukava tulla asiakkaidenkin sadetta pitämään, Mattilat toteavat.
Lähteet: Aina Lähteenoja 1946: Rauman kaupungin historia I Rauma vuoteen 1600, Päivi Hakanpää 2009: Rauman kaupunkiarkeologinen inventointi ja Rauman Museo
Vuoden 1756 kartta näyttää, miten lähellä asutusta ja toria merenranta sijaitsi noin 260 vuotta sitten.
Yleisötilaisuus Vanhan Rauman asemakaavasta
Rauman kaupunki järjestää helmikuussa esittely- ja yleisötilaisuuden valmisteilla olevasta Vanhan Rauman asemakaavasta.
Kaikille avoin tilaisuus pidetään tiistaina ystävänpäivänä 14.2. kello 18 alkaen kaupungintalon yhteydessä toimivassa Knuutinpoika-ravintolassa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.