Kotiseutumuseo Muinan emäntä Leena Kekäle tuntee mäen ja sen rakennukset kuin omat taskunsa. Yhdistyksen sihteerillä Pekka Malmivuorella on kädessään 1800-luvulta peräisin olevan aitan avain. Nihattulan Kartanon vanha aitta siirrettiin museoalueelle vuonna 1983.
Vasaraisilla sijaitsevan kotiseutumuseo Muinan portin pielessä loikoilee raukean näköistä porukkaa. Kyse ei kuitenkaan ole väsähtäneistä kotiseutuyhdistyksen aktiiveista, vaan Ali-Unkin lammastilan Maisasta, Lilla-Ellistä ja Suurimosta, jotka ovat tulleet nauttimaan Muinan mäen ruohokasvillisuudesta.
Kesälaitumella olevat lampaat myös ilahduttavat museokävijöitä.
Eläimiä saakin mieluusti rapsutella ja tarjota niille ruohotupsuja, mutta leipää lampaille ei saa antaa, sillä ne saavat siitä vatsanpuruja.
Ali-Unkin lampaat Maisa, Lilla-Elli ja Suurimo ovat saapuneet Eurajoelta kesäksi Muinaan.
Kotiseutuyhdistys Muina ry:n ylläpitämä kotiseutumuseo aloitti kesän toimintansa jo toukokuun puolivälissä, jolloin Muinassa järjestettin kaikkien aikojen ensimmäiset Hiirenkorvajuhlat.
– Väkeä kävi mukavasti, ja saimme kartutettua kassaammekin, joka on noin 30 000 euroa maksaneen talousrakennuksen peruskorjauksen jäljiltä lähes tyhjä, yhdistyksen sihteeri Pekka Malmivuori toteaa.
Hän kertoo, että yhdistys sai kärryhuoneen, navetan, tallin ja portin muodostaman kokonaisuuden remonttiin tukea museovirastolta 8 000 ja Raumasterilta 5 000 euroa.
– Ilman niitä rahoja käteiskassamme olisi nyt pyöreä nolla.
Yhdistyksen tiedottajan Sylvi Ronkaisen mukaan hyvin sujunut Hiirenkorvajuhla aiotaan ottaa mukaan Muinan vakiotapahtumien sarjaan.
– Kehitämme kuitenkin sen sisältöä ensi vuodeksi.
Sunnuntaina 5.6. käynnistyivät Muinan sunnuntaiaukiolot, jotka jatkuvat elokuun loppuun asti. Kotiseutumuseo on avoinna tästä eteenpäin sunnuntaisin kello 14–16.
Heinäkuussa museo on avoinna laajemmin: tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin, perjantaisin ja sunnuntaisin.
– Olemme pystyneet palkkaamaan Rauman kaupungin sekä OP-Kesäduunin tuella kolme 15–16-vuotiasta nuorta kesätöihin. He päivystävät Muinan aukioloaikoina, siivoavat ja hoitavat pihaa sekä lampaita, Malmivuori kertoo.
Ilmari Jalosen valmistamia puhdetöitä on esillä Muinan aitassa. Jalonen lahjoitti kokoelman museolle vuonna 1983.
Muinan näyttelytiloissa on vielä tämän kesän esillä Erja Kosken kokoama näyttely Hevonen Rauman historian käänteissä. Lauantai-iltoja soinnittavat ehtookellot, kun Markku Hannula soittaa kello 18 alkaen Muinan kelloa merkiksi pyhän alkamisesta.
– Ehtookelloilla on Vasaraisilla pitkät perinteet. Maikki Vainio kuului kyläkaupan omistajaperheeseen ja hän soitti Lukulan kelloa aina 1970-luvulle asti. Kyläläiset tiesivät kellonsoittotyylistä, onko soittaja Maikki vai joku muu, Ronkainen nauraa.
Korona-ajan hiljaiselon jälkeen Muinassa odotetaan ryhmävierailujen taas lisääntyvän. Ensimmäinen esikoululaisvierailu toteutettiin jo toukokuussa, mutta pääosin koululaisvierailut ajoittuvat syksyyn.
– Lapset ja nuoret ovat kiinnostuneita aivan kaikesta mitä he täällä näkevät. Varsinkin sepän paja on jännittävä paikka. Koululaiset ovat saaneet itsekin kokeilla taontaa välillä Seppo Hannulan, välillä taas Hannu Laineen johdolla, Ronkainen sanoo.
Kotiseutuyhdistyksen tarkoitus on lisätä kotiseututietoutta sekä tallentaa perinnetietoa ja esineistöä. Ronkainen pitää tärkeänä sitä, että nuorille kerrotaan maaseudun vanhoista työtavoista sekä päivän- ja vuodenkierrosta.
– Tämä on aikamatka sadan vuoden taakse, hän toteaa hymyillen.
Muinan suvi 2022
Avoinna su klo 14–16
26.6. klo 13 Keskikesän hartaushetki, järj. Rauman seurakunta
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.