Kauttuan Terassitalo - talo, jossa valo asustaa

Terassitalo on rakennettu rinteeseen luontoa kuunnellen ja kunnioittaen. Alvar Aalto valvoi, ettei talon rakennusvaiheessa vahingoitettu ympäristön puita. Kuvat: Pekka Lehmuskallio

Avaruutta, selkeyttä, valoa, oikeita mittasuhteita ja äärimmäisen huolellisesti suunniteltuja yksityiskohtia.

Alvar Aalto totisesti tiesi, mitä teki, kun hän suunnitteli vuonna 1938 valmistuneen Terassitalon Euran Kauttuan Ruukinpuistoon.

Pelkistettyä kauneutta huokuva talo on ylistys käytännöllisyydelle ja tilankäytön ymmärrykselle.

Suunnittelija on selvästi ajatellut arjen toimintoja ja talossa asuvia ihmisiä tiloja hahmotellessaan.

Paitsi sisätilojen toimivuudesta, Aalto oli tarkka myös siitä, että rakennus asettuu täydellisesti ympäröivään luontoon.

Terassitalo mukaileekin hienosti Ruukinpuiston rinnettä. Talon kaikkiin kuuteen asuntoon voi astua sisään maan tasolta.

– Aalto esimerkiksi valvoi, ettei talon rakennusvaiheessa vahingoitettu ympäristön puita, Euran kulttuuritoimenjohtaja Sirpa Wahlqvist tietää.

Modernia funkkishenkistä rakennusta ei millään tohdi uskoa lähes 80-vuotiaaksi.

Valo tulvii sisälle asuntoon suurehkoista ikkunoista, joita on lähes jokaiseen ilmansuuntaan. Huonetilassa on avaruutta ja korkeutta.

Oivaltavia yksityiskohtia ja huoneratkaisuja sisältävä talo vaikuttaa siltä, kuin se olisi eilen valmistunut.

Keittiön ja pienen ruokailutilan välisen seinämän sisällä on molemmin puolin avautuvat astiakaapit.

Keittiöstä pääsee suoraan kodinhoitotilaan, jossa sijaitsevat pieni pesutupa, viileävarasto ruokatarvikkeille ja väljät säilytystilat muille tavaroille.

Asunnon ilmastointi hoituu kuin itsessään seiniin ja vaatekomeroiden oviin asennettujen ilmastointireikien avulla.

Huoneistossa on hyvä olla.

Tyylikäs, yksinkertainen ja toimiva ilmastointijärjestelmä.

Aalto sai idean porrasmaiseen taloonsa matkaillessaan Välimeren maissa, lähinnä Italiassa.

Terassitalo, tai porrastalo rakentuu siten, että alemman kerroksen katto on seuraavan kerroksen terassi.

Euran kunnan vuokraaman huoneiston terassi onkin hulppea, noin 30 neliön aurinkokeidas, jonka japanilaistyyliset kaiteet saavat ajatukset lentämään jonnekin Japanin metsäisille vuoristoseuduille.

– Ensi kesänä saamme tänne näyttelyn Alvar Aalto -museosta. ”Kesäparatiisi”-näyttely esittelee Aallon huvila- ja kesämökkisuunnittelua sekä kesäkalusteita, joita voimme laittaa ulos terassille, Wahlqvist toteaa.

Euran kulttuuritoimenjohtaja Sirpa Wahlqvist iloitsee siitä, että Terassitalon näyttelyt on otettu hyvin vastaan.

Euran kunnan Ahlströmiltä vuokraaman Terassitalon 120 neliömetrin huoneisto sisustettiin viime kesänä Aallon Artekille suunnittelemilla huonekaluilla ja valaisimilla.

Käytetyt kalusteet toimitti Säkylästä kotoisin oleva Pertti Männistö, joka pyörittää sisustus- ja design-antiikkiliike Festartia.

Nyt Terassitalon huoneistossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä, ja myyntinäyttelyn kalusteet vaihtuvat aika ajoin, joten Aalto-keräilijöille löytyy aina jotain uutta.

– Kesän Artek-näyttely oli todellinen yleisömenestys, minkä vuoksi päätimme kokeilla Terassitalon avoinnapitoa myös talvella, Wahlqvist kertoo.

Asunto on talvikaudella avoinna lauantaisin kello 11–15, minkä lisäksi ryhmille järjestetään tilauksesta opastuksia.

Alvar Aalto suunnitteli Kauttualle yleiskaavan heti sodan jälkeen.

Artek-huonekalujen lisäksi asunnossa on tällä hetkellä valokuvanäyttely Aallon suunnittelemasta Kauttuan lastentalosta, joka on nykyään tyhjillään.

– Yritämme keksiä sille parhaillaan jotain käyttöä, Wahlqvist kertoo.

Vielä tänä keväänä Terassitalon huoneistossa nähdään Porin taidemuseon kanssa yhteistyössä toteutettu näyttely.

Kesällä Terassitaloon pääsee tutustumaan kaikkina muina päivinä paitsi maanantaina.

Alvar Aalto ja Maire Gullichsen perustivat Artekin vuonna 1935. Yhtiön huonekaluissa näkyy Aallon hienostunut tyyli.

Alvar Aallon Kauttua

Alvar Aalto oli Ahlströmin omistajasuvun edustajien, Maire ja Harry Gullichsenin hyvä ystävä, minkä vuoksi Aalto sai suunnitella Ahlströmille useita kohteita eri puolille maata.

Aalto suunnitteli 1930-luvun lopussa Ahlströmin Kauttuan paperitehtaan vastapäiselle rinteelle kokonaista uudisrakennuskompleksia.

Suunnitelmaan kuului kaikkiaan viisi terassitaloa sekä niiden taakse, rinteen huipulle neljä tornitaloa.
Talvisota kuitenkin keskeytti hankkeen eikä suunnitelmasta toteutettu muuta kuin yksi terassitalo.

Sodan jälkeen Aalto suunnitteli Kauttualle yleiskaavan, johon sisältyi lukuisia asuinrakennuksia.

Kaavaan kuuluneet Ahlströmin Varkauden talotehtaan valmistamat yhden perheen tyyppitalot ovat nykyään haluttuja omakotikohteita Kauttuan ”Varkaudenmäellä”.

Vuonna 1942 Kauttualle valmistui Aallon suunnittelema ”Tipula” eli naisvirkailijoiden talo. Nykyisin talossa toimii hotelli Villa Aalto.

Jokisauna eli paperitehtaan työväen sauna- ja pesularakennus joen rannassa päätti Aallon ja Ahlström-yhtiöiden yhteistyön Kauttualla vuonna 1946.