Ekaluokkalainen Elias Lauronen puistelee päätään, kun häneltä kysyy tietääkö hän, mitä on suomirock.
Hän istuu Nanun koulun jumppasalin penkkirivistössä, ja odottaa Jauza-yhtyeen pitämän suomirokkikoulun alkamista. Kello on yhdeksän aamulla.
Vaikka suomirock ei ole vielä tuttua, Elias on kuitenkin musiikkimiehiä.
– Mä tykkään Kissistä. Se on hyvä bändi. Ja Lordista mä tykkään myös. Mä tykkään hevistä.
Minuutin kuluttua Jauza astuu taustaverhon takaa ja tarttuu soittimiin.
Kun Hassisen Koneen vuonna 1982 julkaisema Levottomat jalat pärähtää käyntiin, aamu-unisetkin heräävät ja jalat vispaavat.
Seuraava kappale jatkaa levottomuuden teemaa ja saa myös opettajat laulamaan mukana. Iso osa lapsistakin tuntee Dingon Levottoman tuhkimon, kun laulaja Kimmo Numminen kysyy, onko biisi tuttu.
Kolmen vartin aikana bändi esittelee rautaisella ammattitaidolla ja hauskoilla välispiikeillä 5–8-vuotiaille lapsille suomirockin historiaa, sen keskeisiä kappaleita ja tekijöitä.
Myös soittimet esitellään ja etenkin sähkökitaroiden ääntä muuttavien efektipedaalien toimintaa. Eliaskin pääsee polkaisemaan Kimmon kitaran chorus-pedaalin pohjaan.
Suomirokkikoulutunti päättyy Haloo Helsinkiin ja raikuviin aplodeihin.
Myös Elias piti näkemästään ja kuulemastaan.
– Oli ne ihan tuttuja lauluja. En vaan tiennyt että toi oli sitä suomirokkia, Elias pohtii keikan jälkeen.
Ennen seuraavaa suomirokkituntia Jauzan soittajat hörppivät opettajanhuoneessa kahvia.
He ovat soittaneet reilun viikon aikana kaikki Rauman koulut läpi.
– Olemme soittaneet vuodesta 2011 lähtien yli 500 koulukeikkaa, basisti Esa Pottonen kertoo.
Jauza koostuu ammattimuusikoista, jotka ovat kiertäneet Suomea vuosia muun muassa Scandinavian Music Groupin, Ellinooran, Wedding Crashersin riveissä.
Laulaja Numminen ja rumpali Aapo Niininen soittavat Kalevauva.fi -yhtyeessä.
– Halutaan tuoda esiin näitä upeita suomirock-biisejä, koska eivät lapset ja nuoret välttämättä näitä kuule. Suomirock ei taida tällä hetkellä olla kovin muodikasta, kosketinsoittaja Oskari Halsti pohtii.
– Kyllä mä pidän Suomirokkikoulua yleissivistävänä kokemuksena monille lapsille ja nuorille, Kimmo Numminen jatkaa.
Suomirock on terminä vaikea, sillä siihen niputetaan monenlainen Suomessa tehty musiikki, Hectorista Hurriganesiin ja Jormasista Jonna Tervomaahan.
– Ja uusia suomirockbändejä tulee, vaikka bändiharrastus on hieman vähentynyt nuorten parissa. Haloo Helsinki on tästä hyvä esimerkki, Oskari Halsti miettii.
Myös Suomirokkikoulun rehtorit allekirjoittavat tämän laajemman tulkinnan.
Tämä todentuu bändin YouTube-videolla, josta tuli viraalihitti. Kymmenen minuutin videolla bändi soittaa putkeen otteen sadasta suomirock-klassikosta.
– Harjoittelimme sitä kolme päivää ja kuvasimme kerralla purkkiin, Aapo Niininen kertoo.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.